Feuille de Rose

Luonne

Feuille de Rose eli Ruusunlehti on ranskaa, joka kuvastaa kyllä hyvin kaunista mustaa tammaa. Lempinimen, Fina, saanut hevonen on hyvin rehti hevonen. Se ei ole ilkeä, vaikka osoittaa tyytymättömyyttään mieltään. Koskaan se ei ole näykkinyt tai potkaissut ihmistä tahallaan. Jo pienestä pitäen se on sen sijaan takertunut hoitajaansa, lähinnä huolenpidon ja herkkujen takia. Mikään suuri herkkusuu se ei ole, vaan sille kelpaa tietyn laatuinen syötävä. Neiti on ehdottomasti laatutietoinen.

Muiden hevosten kanssa Fina tulee ihan hyvin toimeen, eikä tarhaaminen muiden kanssa ole suuremmin ongelma. Parhaiten tarhaus toimii ruunien kanssa, mutta myös samanhenkisten tammojen. Tarhaan Finalle pistetään yleensä tarhasuojat jalkoihin (erityisesti hokkiaikaan) ja kesäisin sen täytyy pitää ötökkäloimea. Sillä on lievää ötökkäallergiaa, jonka takia suojaaminen on tärkeää heti niiden ilmestyessä. Hakiessa tarhasta Fina on se hevonen, joka on portilla vastassa, jos se tunnistaa hakijan omakseen. Sen ei tarvitse olla omistaja, vain tuttunaama riittää. Myöskään rapsutukset hieman tuntemattomilta ei ole pahaksi.

Finan hoitaminen onnistuu myös karsinassa ilman sitomista, muttei se myöskään saa vetopaniikkia naruissa. On onni, että Fina on oppinut niin kiltiksi myös kengityksien suhteen. Sillä käytetään pääsääntöisesti alumiinikenkiä, johtuen lievistä kavio-ongelmista nuoruudessa. Eläinlääkäreitä kohtaan Fina on huomattavasti epäileväisempi, mutta kyllähän sen ymmärtää, ne käyttävät useimmiten neuloja.

Ratsuna Fina on luonnostaan tasapainoinen hevonen, joka on myös rehti. Tamma kertoo varmasti, jos et osaa opastaa sitä oikein. Hännän viskonta, luimiminen ja toisinaan myös prostestimainen pukki, ovat Finan selkeitä merkkejä ”nyt riittää”. Fina ei kuitenkaan ole sellainen hevonen, joka ryöstäytyy ratsastajansa hallinnasta, vaikka joissakin kulmissa saattaakin olla mörkö tai kaksi.
Tammalta löytyy ihan perintönä elastiset, isot askeleet, jotka jättävät useimmat GP-tason hevoset kalpeiksi. Sen askeleet vaativat tarkkaa istuntaa ja useimmat ratsastajat saavatkin yllättyä. Kilpailupaikoilla Fina ei suoranaisesti jännitä. Se tietää olevansa uudessa paikassa, jolloin se kulkee narun päässä tai ratsastaja selässä korvat höröllä pieniä poronaskeleita tehden. Ratsastajan täytyy joskus käyttää taitoa saada Finan mieli takaisin kisoihin, kun koittaa itse radan suorittaminen.