Virginia Ness

00.00.0000 - Päiväkirjamerkintä
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä

02.03.2020 - Estevalmennus, kirjoittanut: Shanon, omistaja (Siguri)

Milton oli kylmän ja jäisen talven jäljiltä hieman rupsahtanut, ja sen vatsa oli selvästi pyöristynyt. Energiaa ei tuntunut löytyvän muuhun kuin syömiseen ja ihmettelyyn, minkä vuoksi nyt viimeistään oli aika laittaa satula orin selkään ja lähteä aloittamaan kova treeni ennen kisakautta.

Marlene oli meitä maneesissa vastassa, kun saavuimme lauantai-iltapäivänä Miltonin kanssa paikalle. Hän pyysi meitä tekemään tutut alkulämmittelyt sileällä, jotta Milton varmasti vertyisi kunnolla kaikkialta. Orin normaalisti pitkät askeleet olivat nyt kankeat ja hieman tahmeat, joten tarvittiin paljon kiemuraurilla ratsastamista ja temponvaihteluita, että rapistuneen (ja rehellisesti, hieman jo vanhentuneen) orin alta löydettiin se hyväliikkeinen kisahevonen.

Kun alkuverryttelyt oli suoritettu, lähdimme muistelemaan esteitä ensin matalilla ristikoilla ja pystyesteillä. Miltonilla oli ollut tapana ylittää esteet hyvällä ilmavaralla, mutta nyt jalat tuntuivat jäävän todella lähelle maata ja pudotuksia tuli herkästi. Yritin kuitenkin parhaani mukaan ratsastaa oria reippaasti eteen ja yrittää pitää liikkeet tahdikkaana, mutta Milton ei meinannut päästä yhtään työskentelyyn kiinni. Eikä siitä voinut ketään muuta syyttää kuin itseään, olisi pitänyt huonoista keleistä huolimatta ylläpitää orin kuntoa myös pitkän talven läpi.

Koska Milton oli totisesti rupsahtanut, emme lähteneet tänään ylittämään orin korkeimpia esteitä. Pysyttelimme alle metrin esteissä, teimme välissä hieman työskentelyä sileällä ja muistelimme lähinnä lähestymisiä sekä sopivan ponnistuspaikan löytämistä. Emmehän halunneet myöskään rasittaa oria liikaa, jottei kisakausi päättyisi rasitusvammoihin jo ennen kuin se ehtisi alkaakaan.

Marlene kokosi lopputunnista vielä seitsemän esteen radan, jota lähdimme työstämään. Loppujen lopuksi Miltonilla kyllä tuntui olevan työskentelymotivaatio kohdillaan, mutta fysiikka vaan tuntui pettävän. Lopputunnista allani olikin hikinen hevonen, joka todella oli antanut kaikkensa – ja siitä olin tietysti tyytyväinen! Annoimme Miltonin kulkea hyvin pitkät ja rauhalliset loppukäynnit, ennen kuin lähdimme viemään sitä takaisin talliin.

03.09.2019 - Estevalmennus, kirjoittanut: Janette (Siguri)

Miltonin kanssa estevalmennus sujui tänään varsin mallikkaasti. Alkulämmittelyt aloitettiin tuttuun tapaan sileällä, ja alkuun teimme hieman jumppaa matalilla kavaleteilla. Liikettä tuntui löytyvän heti ensimmäisistä askelista lähtien, ja ori rentoutui nopeasti ratsastajan alle.

Teimme alkuun kahden ja kolmen esteen sarjoja suorilla lähestymisillä. Tasaiset välimatkat esteiden välillä eivät tuottaneet ongelmia, mutta kun ensimmäisen sekä toisen esteen väliä pidennettiin ja toisen sekä kolmannen esteen väliä puolestaan lyhennettiin, alkoi myös pudotuksia tulla. Oli kova työ saada pidettyä sekä hevonen että omat ajatukset kasassa ja lähteä rohkeasti uudelleen hyppyihin.

Sarjojen jälkeen teimme hieman käyntiharjoituksia sekä muutamia laukanvaihtoja sileällä. Vaihdot olivat hyödyllisiä, sillä pääsimme tekemään niitä myös käytännössä seuraavalla kokonaisella radalla, jonka valmentaja meille kokosi. Rata koostui kuudesta esteestä, joista neljä oli tavallisia pystyesteitä, yksi oli trippeli ja yksi kolmen esteen sarjaeste. Lähdimme liikkeelle luottavaisin mielin, ja ensimmäinen harjoituskierros sujui ihan hyvin.

Jatkoimme radan suorittamista ja hypimme välissä myös yksittäisiä esteitä. Harjoittelimme lähestymisiä eri kulmista, ja erityistä huolta tuli pitää askelten asettamisesta ennen estettä. Sarjaeste tuntui hieman haastavalta, vaikka olimme harjoitelleet sitä heti aluksi, mutta kaikin puolin valmentajan antavat tehtävät sujuivat hyvin.

Tunnin lopuksi teimme vielä hieman loppuverryttelyjä ympyräkahdeksikolla, jonka molemmille ympyröille oli asetettu kaksi kavalettia. Milton suoriutui kaikin puolin erinomaisesti valmennuksesta, ja se jaksoi pysyä virkeänä ja motivoituneena aina loppukäynteihin asti. Tästä oli hyvä jatkaa!