Valajan Joikutar

Nimi: Valajan Joikutar, "Joiku" Rekisterinumero: VH16-018-0314
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: evm, tuoja: Heljävirta
Syntynyt: 19.05.2015, 14 v (satunnainen) Koulutustaso: ko: heB, re: 100 cm
Säkäkorkeus: 157 cm Painotus: Esteratsastus
Väri: Rautias Suku: Evm-sukuinen
Meriitit: -

Virtuaalihevonen | Kuvat © Luvat on

Luonne

Joikutar asui aina kuusivuotiaaksi saakka eräällä yksityistallilla, jossa sen omisti nuori tyttö. Tyttö kilpaili Joikun kanssa menestyksekkäästi esteradoilla, ja he kiersivät ympäri Suomea kisakausina.
Viisivuotiaana Joiku astutettiin komealla mustalla orilla, mutta valitettavasti varsa syntyi kuolleena. Tamman omistaja ei uskaltanut ottaa mitään riskiä Joikun kanssa, ja ajatus siitostamman urasta jäi siihen. Sen sijaan ratsukko keskittyi kilpailemiseen.

Oli elokuu, kun ratsukko oli tuttuun tapaansa herännyt aikaisin aamulla ja lähtenyt ajamaan kohti kisapaikkaa. Kaikki oli sujunut rutiinilla – lastaus, valmistelut, lämmittelyt – ja pian tuttuun tapaan ratsukon nimet kuuluivat kaiuttimista. He lähtivät todella itsevarmasti suorittamaan rataa, mutta jo toisen esteen kohdalla ratsukon alastulo epäonnistui, Joiku kaatui ja omistaja jäi tämän alle.

Oli onni onnettomuudessa, että omistaja jäi henkiin. Hän heräsi sairaalasta ja sai kuulla, että ratsastuksesta ei enää tulisi tuolla jalalla mitään. Omistaja murtui täysin ja laittoi Joikun myyntiin – ehkä joku muu saisi siitä vielä itselleen kisaratsun.

Joiku saapui meille, kun eräs tuttavani oli kuullut tapahtuneesta. Soitin suoraan Joikun omistajalle, joka luovutti ilomielin tamman meille etsimään uutta kotia – mitäpä ratsastaja tammalla enää tekisi. Nyt meillä on karsinassa upea esteratsu!

Joiku on hevonen, jonka kanssa kahta samanlaista päivää ei ole. Toisena päivänä se on maailman hellyttävin ja hyväkäytöksinen ratsu ja seuraavana hyvin vaativa ja kiukkuinen neiti – kolmantena sitten jotakin tältä väliltä. Onneksi voi suoraan sanoa, että hyviä päiviä löytyy huomattavasti enemmän, mutta joka kerta aamutallia tehdessä saa miettiä kahteen kertaan ryntääkö tuosta vain tamman karsinaan vai odottaako se, että ihminen pyytää nätisti siirtymään pois oven edestä.

Keskivertopäivänä tamma on todella helppohoitoinen, eikä sillä ole muita huonoja tapoja kuin pään nostaminen suitsia laittaessa. Harjaamiset ja pesuhetket onnistuvat aivan rutiinilla, ja talutuskäyttäytyminen Joikulla on erittäin mallikasta. Se ei missään mielentilassa ole ihmisen paras ystävä, mutta se kuitenkin pystyy olemaan käsiteltävissä ilman ongelmia. Joiku on muutamalla sanalla kuvailtuna sellainen oman tiensä kulkija, joka varmasti omasta mielestään pärjäisi hyvin yksinkin.

Ratsastaessa Joiku on melko hitaasti lämpenevää sorttia, ja uudelta ratsastajalta vaaditaan kymmeniä ratsastuskertoja, että tamma saadaan kulkemaan rentona. Se on hyvin varautunut uusia ihmisiä kohtaan, mutta kun yhteisen sävelen kerran löytää, muistaa tamma sen jatkossakin. Joiku ei ole kovin etevä kouluratsu, sillä se on äärimmäisen tahmea ja siltä puuttuu motivaatio koulukiemuroita kohtaan, mutta esteillä se on aivan omaa luokkaansa. Joiku hyppää tutun ratsastajan alla hyvin kevyen näköisesti jopa metrin korkuiset esteet, ja se tuntuu olevan aina valmiina radalle. Tamma on melko omatoiminen esteillä, mutta ratsastajan täytyy pystyä pidentämään sekä lyhentämään tamman askelia ennen estettä. Sen jälkeen tamma hoitaa ponnistuspaikan löytämisen sekä hypyn itsestään. Hyvänä päivänä Joiku on hyvin kevyt ja helppo ratsastaa, huonoina se ei meinaa rentoutua millään, mutta hyppyihin se aina lähtee mukaan. Oli tamman tunnetila mikä hyvänsä, se lähtee huomattavasti mieluummin jopa epävarmaan hyppyyn kuin kieltää.

Lastaaminen on yksi niistä asioista, jotka ovat hyvin sidonnaisia muuhun päivään. Joko tamma kävelee perässä hienosti, tai sitten se lyö jarrut pohjaan. Tärkeintä on siinä vaiheessa pyytää tammaa nätisti eteenpäin ja houkutella se vaikka herkuilla, sillä käskyt ja kovakouraiset otteet saavat sen vain hyppimään ilmaan, eikä loppupäivästä tule sen jälkeen enää mitään. Kisamatkat sujuvat yleensä melko hyvin, kunhan kotipuolen lastaamisesta on selvitty. Vieraissa paikoissa Joiku suorittaa radan aivan yhtä hyvin kuin kotonakin, eikä uusi ympäristö saa sitä reagoimaan oikein tavalla eikä toisella.

Kaikin puolin Joiku on hevonen, jonka kanssa toisinaan tuntuu saavan harmaita hiuksia ja toisinaan sen kanssa onkin sitten erittäin mukava viettää aikaa. Perusasiat onnistuvat aina mahdollisesta pienestä kiukuttelusta huolimatta ihan hyvin, mutta kaikkien muiden asioiden toimiminen onkin sitten täysin tamman mielentilan varassa.

Suku

i. Joikupoika sh, rt, 158 cm - ii. Joikuri sh, rt, 158 cm iii. Jukuri -
iie. Anseriina -
ie. Kiirastyttö sh, rt, 159 cm iei. Kirmo -
iee. Kiirastuli -
e. Valajan Hiputar sh, rt, 157 cm - ei. Nuuti sh, rn, 155 cm eii. Nuuttipukki -
eie. Lispetti -
ee. Valajan Helmetär sh, rt, 157 cm eei. Juusa -
eee. Valajan Hippunen -

Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirja