Pintaliitäjä

13.02.2015 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Jonas Berg (Freetu)

Tänään valmensinkin varmaan ensimmäistä kertaa Freetua Pimu-tamman kanssa. Kyseessä oli siis uusi tuttavuus minulle, joten mielenkiinnolla odottelin, minkälainen ratsu täältä alta kuoriutuu. Alkuverkoissa Pimu vaikutti suhteellisen jännittyneeltä, mutta pehmeän ja tasaisen käden turvin saattoi sitten myöhemmin jo vähän rentoutuakin. Tamma vaikutti siltä, että mitkään taikatemput eivät sitä pehmeäksi saaneet, vaan siihen tarvittiin pitempiaikaista työskenteleä ja ennen kaikkea tasaisuutta. Käskin Freetua tehdä lyhyitä siirtymiä, joiden aikana tarkkailla tamman reagointia sekä jännittyneisyyttä. Jos Pimu alkoi ennakoida siirtymiä jännittymällä, niin käskin Freetun ratsastaa aina pari askelta enemmän ennen siirtymistä. Siirtymien välillä ratsukon tuli tehdä paljon voltteja, joiden aikana taivutella tammaa kunnolla sisälle lähes ylitaivutuksenomaisesti. Aina päässä Freetun täytyi ratsastaa keskihalkaisijalle avotaivutuksessa ja siitä sitten vaihtaa suuntaa ja jatkaa siirtymillä ja taivutuksilla. Ihan kivasti tamma alkoi toimia, vaikka se aluksi hieman kipittämiseen taipuvainen jännittäjä olikin.

Laukkaosuudessa Freetun tuli nostaa laukka pitkältä sivulta, ratsastaa kunnolla eteen pääty-ympyrällä ja sen jälkeen laukata keskihalkaisija avotaivutuksessa, siirtää käyntiin ennen päätyä ja vaihtaa sitten suuntaa ja nostaa uusi laukka. Tämä tehtävä vaati keskittymistä jo ratsastajaltakin, mutta myös Pimu vaikutti välillä siltä, että sillä saattoi mennä pasmat vähän sekaisin nopeista siirtymistä. Mutta kun Freetu alkoi valmistella tehtäviää huolellisemmin, ei Pimullakaan ollut sen suurempia ongelmia esittää pyydetyt asiat. Jossain välissä vaihdoimme avotaivutuksen sulkutaivutukseen, mikä sujui myös vertyneeltä tammalta mainiosti. Ja kun Pimu laukkasi eteenpäin tyytyväisesti ja ennen kaikkea rentona, oli aika siirtää tamma raviin, kiittää hyvintehdystä työstä ja suunnata nokka kohti loppuverryttelyjä. Hienoa työtä.

05.02.2015 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Freetu

Jälleen hilasin Sofian Pimun selkään ja lähetin ratsukon verryttelemään ympäri lumista kenttää. Pimu oli vähän säpäkän oloinen ja toljotti milloin mitäkin jännittävää asiaa kentän laidalla. Sofia sai tehdä kunnolla töitä, että tamma keskittyisi muuhunkin kuin ympäristön kuikuiluun. Kehotin Sofiaa tekemään paljon avotaivutuksia sekä isoilla ympyröillä ratsastamaan tamman takajalkoja paremmin alle. Sofian piti väistättää takajalkoja aina ympyröillä sisällepäin ja aktivoida siten tamman menoa. Mitenkään liian reipasta vauhtia en kaivannut, vaan tasaista ja mukavaa menoa, jossa tamma olisi rento, mutta silti työskentelisi aktiivisesti.

Kun alkuverkat oli lusittu, sai Sofia alkaa koota tammaa huolellisesti voltin ajan ennen kulmaa ja kulmassa sitten ratsastaa takaosakäännöksen kautta erittäin huolellisen ja jyrkän kulman. Aluksi käynnissä Pimu oli vähän jännittynyt jälleen, ja meinasi unohtaa takajalkojen ja selän käyttämisen kokonaan. Pikkuhiljaa sekin alkoi kuitenkin muistua mieleen ja Sofia sai tamman toimimaan aika kivasti. Ravissa Pimu oli jo rennompi ja lumesta huolimatta (tai juuri sen vuoksi) nosteli kinttujaan reippaasti ylöspäin. Vaihdoimme aika monta kertaa suuntaa lävistäjän avulla, jossa Sofian tuli kokoamisten vastapainoksi tehdä reipas ravilisäys eteen. Vielä on hiottavaa muun muassa siinä, että tamma tekee siistin ja tasaisen siirtymän keskiravista harjoitusravin kautta koottuun raviin, mutta we are working on it. Pikkuhiljaa Sofia sai lisätä tehtävään laukannostot takaosakäännöksen jälkeen ja laukata harjoituslaukassa pääty-ympyrän, minkä jälkeen siirtyä taas raviin, koota ja tehdä takaosakäännöksen ravissa seuraavassa kulmassa. Tämä vaati jo nopeaa reagointia, ja varsinkin alussa meni homma aikamoiseksi kaahaukseksi. Vaikka Pimu onkin herkkä tamma, pitää sille kuitenkin antaa selkeät avut ja tarvittaessa ottaa kiinni, jos tamma meinaa leikkiä jarrutonta pyörää alamäessä. Muutamien toistojen jälkeen alkoivat Sofiankin avut nopeutua ja tehtävä ei ollut enää sen näköistä, että minun olisi tehnyt mieli laittaa silmät kiinni. Lopuksi ratsukko sai laukata muutaman siksak-kuvion kentällä tehden sekä myötä- että vastalaukkakaaria. Hyvää työskentelyä, ja jälleen kerran mukava katsella kaikkensa antavaa Pimu-tammaa!

25.01.2015 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Freetu

Tänään otinkin ilmeisesti ensimmäistä kertaa Pimun valmennettavakseni laittaen jälleen kerran tallityttömme Sofian tamman selkään. Sofia onkin kunnostautunut viime aikoina enemmän ratsastus- kuin hoitopuolella, joten saapa nähdä, onko hänestä tulossa seuraava ratsuttaja tiimiin. Kehotin Sofiaa lämmittelemään Pimun reippaassa ravissa pohkeenväistöjä sekä temmonlisäyksiä tehden. Tamma oli aluksi aika jännittynyt ja piti päätä turhan korkealla. En kuitenkaan halunnut Sofian ottavan vielä turhan tiukkaa ohjastuntumaa tai muilla tavoin väkisin vääntävän tamman päätä alas, sillä silloin lopputuloksena olisi vain jännittyneellä selällä kulkeva superjännittynyt tamma. Kehotin siis ratsastajaa pitämään ohjastuntuman pehmeänä ja tarvittaessa myötäämään, mikäli tamma sattuisi rentoutumaan ja laskemaan päätään alas. Pohkeenväistön lisäksi ratsukon tuli tehdä lukuisia voltteja ja ympyröitä, joiden aikana taivutella tammaa mahdollisimman paljon. Halusin lähes ylitaivutuksen kaltaista reaktiota jokaisella ympyrällä. Pikkuhiljaa Pimun rentoutuessa alkoi se taipuakin paremmin eikä enää vain jännittyneesti jäpittänyt sisäohjaa vasten. Käskin Sofian kehua ja rapsutella tammaa paljon palkkioksi, ja pikkuhiljaa Pimu alkoikin rentoutua ja myödätä myös selkälinjastaan hyvin. Peräänantoon pääseminen onkin sitten varsinainen voitto, jonka jälkeen voi vain nauttia tämän tamman mukavasta ja pehmeästä menosta.

Laukkatyöskentelyn pidin tänään perusteissa, sillä halusin Pimun rentoutuvan täydellisesti vieraamman ratsastajan alla ja keskittyvän lähinnä hyväntuuliseen ja letkeään meininkiin. Laukka piti kuitenkin saada mallikkaasti pyörimään, minkä jälkeen Sofia sai hitusen koota sitä ja aktivoida takajalkoja hieman reippaampaan astuntaan. Sujuvassa laukassa ratsukko sai ratsastaa ensin muutamia keskiympyröitä laukkaa lisäten ja sitten muutaman pääty-ympyrän kooten. Kokoamisissa ei Sofia saanut jäädä liikaa ohjaan kiinni, vaan koota enemmänkin vatsalihaksillaan ja istunnalla – ei kädellä. Pikkutamma teki töitä hienosti ja rentoutui koko ajan laukkatyöskentelyn edetessä. Lopuksi ratsukko sai mennä muutaman lävistäjän tasaisessa laukassa, jonka jälkeen vaihtaa laukan aluksi käynnin kautta ja sitten askeleessa. Hienosti sujui tämäkin, vaikka tamma vähän jännittyi ja liikkui turhan energisesti tehtävään nähden. Lopuksi muutama hyvän mielen laukkapätkä ja pitkin ohjin loppuverryttelyn pariin. Hienoa työtä kummaltakin!