Mörkövaaran Isla

05.10.2016 Estevalmennus – kirjoittanut: Tiina, valmentaja (Siguri)

Olin koonnut maneesiin pienen esteradan valmiiksi sillä aikaa, kun odotin Islan ja Katin saapuvan paikalle. He astelivatkin pian maneesin ovista sisään, ja Kati sanoi heidän lämmitelleen jo hieman kentällä. Pyysin Katia kuitenkin ravaamaan maneesissa sen aikaa, kun kerroin heille, mitä päivän ohjelma sisältäisi.

Tänään kävisimme lämmittelyjen jälkeen läpi vain yhtä esterataa. Olin asetellut esteet tarkoituksella niin, että niitä tuli lähestyä todella vaikeista kulmista. Olisi hyvää harjoitusta niin ratsastajalle ja hevosellekin löytää ponnistuspaikka hieman vinosta kulmasta.

Kun Isla tuntui olevan lämmin, pyysin heitä ylittämään muutaman matalan esteen lämmittelyksi. Islan laukka oli todella mukavan reipasta, ja se lähestyi esteitä luottavaisin mielin. Hypyt jäivät hieman mataliksi, mutta yli kuitenkin mentiin. Kun ratsukko alkoi tuntua valmiilta radalle, pyysin heitä siirtymään lähtöpisteeseen.

Esittelin esteradan ratsastajalle muutaman kerran, ja Kati näytti muistavan sen pian. Annoin heille luvan lähteä liikkeelle, ja painotin vielä ratsastajalle, että pitäisi huolta siitä, ettei Isla kieltäytyisi. Hänen oli siis luotettava sekä itseensä että hevoseen, vaikka esteet vaikuttaisivatkin haastavilta.

Kati nosti Islalla reippaan laukan, ja he lähestyivät ensimmäistä estettä. Isla ei ollut varautunut niin vinoon hyppyyn, ja ensimmäinen puomi putosi suoraan maahan. Toinen ja kolmas este kuitenkin sujuivat hienosti, kun taas neljännellä esteellä tuli pudotus. Loput esteet sujuivat kuitenkin ongelmitta, vaikka vauhti hieman hidastuikin Islan epäröimisen takia.

Nostin pudonneet puomit takaisin ja pyysin ratsukkoa suorittamaan radan uudestaan. Tällä kertaa esteet sujuivat paremmin, sillä rata oli jo tuttu. Isla näytti nauttivan kovasti hypyistä, ja se oli todella energinen koko radan ajan.

Kun olimme hyppineet rataa muutamia kertoja, sanoin ratsastajalle, että voisi siirtyä takaisin raviin. Laitoin muutaman maapuomin maneesin pitkälle sivulle, joilla ratsukko sai tehdä loppuverryttelyjä. Islan askeleet asettuivat todella hyvin puomien väliin, ja se vaikutti todella rentoutuneelta ratsastajan alla. Kun ratsukko oli hetken ravannut maapuomeilla, annoin heille luvan siirtyä käyntiin ja ottaa pitkät ohjat. Valmennus oli sujunut todella hienosti, eikä Islalla selvästikään ollut ongelmia löytää ponnistuspaikkaa vaikeistakaan kulmista.

29.09.2016 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Paula, valmentaja (Siguri)

Olin hieman myöhässä sovitusta valmennuksesta, mutta onneksi tallille päästyäni huomasin Saritan ja Islan ravailevan itsenäisesti kentällä. Kuljin juoksujalkaa kentälle ja pahoittelin myöhästymistäni. Ratsukko oli selvästi ehtinyt lämmitellä jo kymmenisen minuuttia, sillä Isla oli aivan omassa elementissään pitkien askelten ja peräänannon kanssa.

Pyysin Saritaa kuulolle ja kerroin hänelle, että tänään kävisimme läpi hieman sulkutaivutuksia. Pyysin ratsastajaa lämmittelemään ensin kolmikaarisella kiemurauralla, jotta hevonen taipuisi hieman. Sarita lähti käskystä ravaamaan kiemurauralle, ja Isla vaikutti olevan kaikin puolin valmis aloittamaan taivutukset.

Sanoin Saritalle, että tekisimme hetken sulkuja uralla ja sen jälkeen siirtyisimme halkaisijalle. Sarita aloitti taivutukset heti pitkän sivun alusta napakasti ja selkeillä avuilla. Islalla kesti hetki asettua hyvään asentoon, ja ensin se oli lähdössä vartalo suorana väistämään. Pyysin Saritaa tekemään pidätteitä ja taivuttamaan tamma, ja pian Isla kulkikin upeasti aina kaulasta häntään saakka taipuneena koko vartalostaan.

Ratsukko jatkoi sulkutaivutuksia uralla hetken aikaa käynnissä, kunnes pyysin heitä siirtymään raviin. Isla lähti todella upeasti suorittamaan ravitaivutuksia, ja sen liikkeet olivat todella mallikkaat. Pyysin ratsastajaa vielä vaihtamaan suuntaa ja tekemään samalla tavalla ensin käynti- ja sitten ravitaivutuksia.

Kun taivutukset alkoivat näyttää hyviltä molempiin suuntiin, annoin Saritalle luvan antaa hetkeksi pitkät ohjat, jotta Isla saisi oikoa vartaloaan. Käskin hänen kuitenkin olemaan valmiina, sillä jatkaisimme aivan pian taivutuksia halkaisijalla. Sanoin Saritalle jo ennen tehtävän aloittamista, että hänen tuli pitää huoli siitä, että hevonen kulkisi suoraa linjaa pitkin, eikä tekisi epämääräistä siksakkia. Islalla kun oli välillä vähän tapana lähteä ottamaan askelia sivuille, mikäli pään edessä ei olisi seinää tai aitaa pitämässä linjaa suorana.

Sarita kokosi ohjat ja lähti suorittamaan taivutusta. Hän käänsi hevosen lyhyen sivun puolivälistä ja lähti tulemaan käynnissä minua kohti. Isla alkoi kuitenkin astella vähän miten sattuu, joten pyysin Saritaa korjaamaan liikkeen. Hän teki työtä käskettyä, ja pian taivutukset alkoivat näyttää hienoilta. Samaa toistettiin muutaman kerran käynnissä, kunnes siirrtyimme raviin.

Kun ravitaivutuksetkin alkoivat sujua upeasti, annoin Saritalle luvan hiljentää vauhtia ja antaa Islalle pitkät ohjat. Islan kanssa tulisi selkeästi harjoitella vielä taivutuksia vapaalla uralla, mutta muuten liikkeet näyttivät oikein mallikkailta kaikin puolin.

24.09.2016 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Annika, tallityttö (Siguri)

Tallin omistaja oli soittanut minulle edellisenä iltana. Hän oli pyytänyt minua avuksi jo heti aamusta laittamaan muutaman hevosen kisakuntoon. Tallilta oltiin lähdössä koulukisoihin toiselle puolen Suomea kolmen hevosen voimin, joten apukädet olivat tarpeen. Lähdin mielelläni auttamaan hevosten kanssa ja olin tallilla aamulla jo ennen kuutta.

Isla oli ollut yön pihalla, sillä keli oli ollut mukavan lämmin, vaikka elettiin vasta huhtikuuta. Kävin hakemassa tamman laitumelta ja talutin sen sisälle omaan karsinaansa. Hain harjasangon varustehuoneesta ja palasin takaisin Islan luokse. Se näytti olevan todella pirteä ja selkeästi valmiina lähtemään kisareissulle. Harjasin tamman päästä häntään saakka ja putsasin tämän kaviot. Ajattelin aikani kuluksi myös letittää tamman harjan yhdelle palmikolle, vaikka se saattaisikin purkautua matkan aikana. Tein kuitenkin tiukan letin, joka hyvällä tuurilla kestäisikin iltaan saakka siistinä.

Kun tamma oli päällisin puolin hoidettu, lähdin hakemaan sille kuljetussuojia. Törmäsin matkalla tallin omistajaan, joka kertoi autojen olevan jo pakatut. Hän kysyi myös minua mukaan reissulle, mutta jouduin kieltäytymään, sillä olin sopinut päiväksi jo muuta menoa. Hain kuitenkin kuljetussuojat varustehuoneesta ja lähdin hoitamaan tamman loppuun asti.

Kun Isla oli lopulta valmis, lähdin taluttamaan sitä ulos. Lastaus onnistui tuttuun tapaan todella helposti, ja lopulta Isla oli valmiina lähtemään matkalle. Suljin trailerin oven vielä perässäni ja lähdin etsimään omistajaa, jos tallilla olisi vielä jotain, mitä voisin tehdä. Kaikki tärkeä oli kuitenkin jo hoidettu, joten lähdin hiljalleen pyöräilemään takaisin kotiin ja jatkamaan kesken jääneitä yöuniani.

16.09.2016 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Paula, valmentaja (Siguri)

Odotin kentällä Saritaa, jonka kanssa olimme sopineet, että pitäisimme tänään lyhyen kouluvalmennuksen. Pian Sarita saapuikin Islan kanssa kentälle, ja vaihdoimme muutaman sanan. Autoin Saritan hevosen selkään ja pyysin häntä kävelemään hetken aikaa pitkin ohjin ympäri kenttää.

Kerroin Saritalle hieman, mitä tuleva valmennus piti sisällään. Tekisimme todella yksinkertaisia siirtymisiä ja pysähdyksiä lähinnä muistin virkistämiseksi. Lisäksi tekisimme lopputunnista hieman vastalaukkaympyröitä tasapainon löytämiseksi.

Pyysin Saritaa hiljalleen ottamaan ohjat tuntumalle ja nostamaan ravin. Ratsukko sai aloittaa alkulämmittelyt ravivolteilla, ja seurasin sivusta, kuinka Isla rentoutui nopeasti ratsastajan alla. Se kulki ensin melko jäykillä ja tepsuttavilla askelilla, mutta ne muuttuivat todella nopeasti venyviksi ja lentäviksi.

Kun ratsukko oli tehnyt hetken aikaa ravivoltteja molempiin suuntiin, pyysin heitä pysähtymään. Käskin heidän toistaa muutaman kerran seuraavanlaista sarjaa: ensin tulisi peruuttaa muutaman askeleen verran, nostaa suoraan peruutuksesta laukka, pysähtyä, ravata muutama askel, pysähtyä jälleen ja toistaa sama alusta. Toistin kertaalleen sarjan Saritalle, ja hän vaikutti ymmärtävän ja muistavan liikkeet. Isla lähti peruuttamaan pienillä avuilla ja nosti sitten laukan pyynnöstä saman tien. Sen takajalat jäivät hieman laahaamaan maata, mutta Sarita osasi korjata asian ilman huomauttamista. Myös pysähdykset ja ravin nosto sujuivat hienosti, vaikkakin tamman vauhti oli melko hidasta.

Kun ratsukko oli toistanut sarjaa muutamaan kertaan molempiin suuntiin, pyysin heitä siirtymään keskiympyrälle. Tarkoitus oli tehdä ympyrää vastalaukassa, ja pyysin ratsastajaa pitämään erityisesti huolta siitä, että hänen oma istuntansa pysyisi hyvänä ja että ohjat olisivat koko ajan tukemassa tamman asentoa. Sarita kuitenkin tuntui tietävän, mitä tehdä, joten hän nosti laukan käynnistä. Sarita sai heti ensimmäisillä askelilla Islaan vauhtia, ja laukka näyttikin todella upealta. Tamma kulki upeasti peräänannossa ja kuunteli selvästi Saritan jokaista apua.

Kun ratsukko oli tehnyt hetken aikaa ympyrää kumpaankin suuntaan, annoin heille luvan siirtyä käyntiin ja ottaa pitkät ohjat. Valmennus oli sujunut mielestäni hienosti, vaikka Isla olisi voinut olla heti alusta asti aktiivisempi. Sarita osasi onneksi korjata pienetkin virheet, ja ratsastus näytti kaikin puolin hienolta. Kiitin vielä ratsastajaa, ja lähdin kävelemään pois kentältä jättäen ratsukon tekemään vielä loppuverryttelyjä.

14.09.2016 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Kasvattaja (Tvisha, VRL-01671)

Isla saapui ratsastajansa Empun kanssa valmennettavakseni kouluratsastuksen pariin melko tympeän näköisenä, se paineli korvat luimussa menemään, eikä juurikaan reagoinut ratsastajansa apuihin. Tamma oli aivan sen näköinen, ettei sitä olisi voinut vähempää kiinnostaa kenttää ympäri juokseminen, eikä ainakaan koulukiemurat. Emppu oli kuitenkin selässä oikein tarmokkaana, hän laittoi tamman mukisematta töihin ja pyysi tältä reippain avuin taivutteluja ja siirtymisiä. Päättäväisellä työstämisellä ratsastaja sai Islan tahdikkaaseen liikkeeseen ja joten kuten avuille, vaikkakin ne korvat olivat edelleen visusti niskassa kiinni.

Ratsukko sai aloittaa valmennuksen käyntitehtävillä, he tekivät mm. voltteja ja pääty-ympyröitä, sekä pysähdyksiä ja pohkeenväistöjäkin. Käyntitehtävät tuntuivat olevan Islalle ihan ok, se teki työtä käskettyä ja taipui hyvin volteilla, pysähtyi huolellisesta pidätteestä ja väisti napakalla pohkeella. Raviin siirryttäessä Emppu joutui kuitenkin ajamaan ratsuaan vahvemmin eteenpäin, sillä ajoittain Islan ravi tuntui kuin junnaavaan paikoillaan. Ravissa työskentelimme kahdeksikon muotoisella kiemurauralla, tehden siinä myötä- ja vasta-asetuksia sekä suoraan ravista pysähdyksiä ja siitä vastaavasti suoraan raviin siirtymisiä. Erityisesti pysähdyksestä suoraan raviin siirtymisissä Emppu sai olla jämäkkänä, jotta Isla nosti suoraan raviin eikä ottanut kirottuja käyntiaskeleita mukaan. Muutamien toistojen jälkeen Isla alkoi pehmetä ravissakin ja liikkua tyytyväisemmällä mielellä eteen, jolloin ratsastajankin työpanos helpottui huomattavasti. Tässä vaiheessa siirryimme laukan pariin, laukaten ensin pitkät sivut ja ravaten lyhyet. Yllätys olikin melko suuri, kun Emppu antoi Islalle pidätteen ja laukkapohkeet – tamma pinkaisi hirmuista kyytiä eteenpäin. Isla paineli laukassa menemään kyllä hirmuista kyytiä eteen, jonka vuoksi sitten taas raviin hidastamisessa vaadittiin pitkäkestoista ja napakkaa pidätettä. Näin ollen Emppu sai rueta tekemään pitkillä sivuilla laukassa myös laukkaympyröitä, jotta saatiin Islaa työstettyä hyväksi laukassakin. Muutamien kierrosten jälkeen tamma oli saanut purettua suurimmat energiansa, jonka jälkeen laukkakin oli malttavaista ja sopivan tahdikasta, ilman hosumista. Lopussa ratsukko sai vielä hetken aikaa laukkailla keskiympyrällä molempiin suuntiin, jolloin keskityimme pitkälti Empun istuntaan.

Vajaan tunnin työskentelyn jälkeen laitoimme pillit pussiin ja näin ollen ratsukko pääsi siirtymään loppuverkan pariin omaan tahtiin. Loppuverkassa Emppu taivutteli ratsuaan huolellisesti ravissa ja käynnissä, ja ollessaan tyytyväinen hevosensa liikkeeseen, hidasti käyntiin ja antoi tälle pitkät ohjat. Isla oli tänään vähän kummallisella tuulella, ajoittain se toimi todella hyvin ja ajoittain taas ei juuri mitenkään. Emppu kuitenkin tsemppasi hienosti ratsuaan selässä ja pyysi tältä hyvin silloinkin, kun Isla esitti hankalaa eikä olisi oikein halunnut toimia. Ratsastajalle siis kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

05.08.2016 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Vieraileva valmentaja (VRL-13268)

Tänään suuntasin Kuuralehtoon valmentamaan Katia ja Mörkövaaran Islaa. Etukäteen en ollut suunnitellut kuin pienen rakenteen valmennukselle, koska en yhtään tiedä millainen parivaljakko kyseessä on. Valmennus suoritettaisiin hyvän ilman takia kentällä, jossa valmennettavani olivatkin jo kävelemässä alkukäyntejä. Isla vaikuttaa heti alkuun innokkaalta.

Alkuverryttelyt aloitamme ravaamalla hieman pidemmällä ohjalla taivuttaen hieman yli, jotta tamma hieman pehmenisi. Noin kymmenen kierroksen, sekä suurien ympyröiden jälkeen käsken vaihtaa suuntaa. Kun tamman lihaksia on lämmitelty alkuun simppelisti vain liikkumalla eteen, pyydän aloittamaan tehtävää, jossa ratsastetaan vasempaan kierrokseen, tehden toisella pitkällä sivulla avotaivutusta ravissa, kun toisella taas joka toisella kierroksella vaihtoehtoisesti lyhentää ravia tai pidentää askelta. Tamma suoriutuu tehtävästä hyvin jo heti alkuun ja muutaman lähes täydellisyyttä hipoen menneen toiston jälkeen ratsukko vaihtoi suuntaa jatkaen samaa tehtävää.

Kevyehkön raviosuuden jälkeen annan Katille luvan kävellä hieman välikäyntejä, jonka jälkeen työstäisimme hetken käyntiä, sekä sen jälkeen laukkaa. Käynnissä Isla tahtoo hieman unohtaa takaosansa käytön, mutta Kati selkeästi tietää miten tammaa kannattaa ratsastaa, ja saa tämän nopeasti taas työsketelemään kunnolla.

Laukkatyöskentelyn ratsukko aloittaa valmistelemalla noston käynnistä, jatkaen sitten hetken työstäen laukan tempoa sekä hevosen lihasten käyttöä. Nopeasti laukkasta tuleekin todella näyttävää ja itse voin katsoa tyytyväisesti ratsukon yhteistyötä. Laukkatehtävänä ratsukko suorittaa ensin laukkakahdeksikkoa, jossa kahdeksikon keskellä tulee vaihtaa laukka käynnin kautta. Alkuun vaihdossa tulee hieman rikkoja, mutta pienien vinkkien ja ratsastajan napakkuuden jälkeen sujuvat myös vaihdot hyvin. Muutama suorakin vaihto nähdään, kun tamma alkaa hieman ehkä jopa ennakoimaan tehtävää. Tässä kohtaa pyydämme yhden hyvän vaihdon, jonka jälkeen jatkamme muutamalla vastalaukkakierroksella molempiin suuntiin.

Laukan ollessa hyvä ja hevosen ollessa selkeästi työskennellyt, on aika ottaa loppuravien kautta loppukäynnit. Ravaillessa Isla itsekkin jo venyttää enemmän eteen-alas. Loppukäyntien aikana kiittelen valmennettaviani, sekä ilmoitan tulevani mielelläni uudestaan.

21.05.2016 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Sarita, tallityttö (Siguri)

Kuuralehdon omistaja oli päättänyt hieman laajentaa tallin toimintaa ja järjestää satunnaisia ratsastustunteja lähikylän asukkaille. Tunnit jäivät lähtökohtaisesti valmentajiemme Tiinan ja Paulan vastuulle, mutta tänään kummallakin oli kiireitä, joten minut nakitettiin kentän reunalle seisomaan ja opettamaan nuoria ratsastajia. Ei se onneksi paljoa haitannut, aurinko paistoi ja keli oli muutenkin niin hieno, että mielellään sitä muutaman tunnin viettäisi ulkona.

Tänään meillä oli vain neljän ihmisen ryhmä. Hevosiksi olivat päätyneet Unna, Ramona, Isla sekä Walma. Kaikilla ratsastajilla oli onneksi jonkin verran kokemusta takana, joten katselin hetken aikaa ratsukoiden alkukäyntejä ja pyysin heitä sitten nostamaan raviin ja lämmittelemään erilaisilla ympyröillä.

Isla ei ollut tänään parhaalla tuulella. Sen selässä istui osaava ratsastaja, joka kuitenkin teki alkutunnista pahan virheen ja käsitteli tammaa hieman liian kovilla avuilla. Isla päätti alkaa painaa ohjille, eikä siitä saatu rentoa enää koko tunnin aikana, mutta ratsastaja sai sitä kuitenkin ohjattua ihan kohtalaisesti, kun ensin teimme siirtymisiä ja sitten pohkeenväistöä.

Tunnin loppuun teimme vielä hieman vastalaukkaharjoituksia keskiympyrällä. Isla ei meinannut nostaa laukkaa, mutta onneksi ratsastaja oli päättäväinen ja sai vauhdin pidettyä hyvänä ympyröiden ajan. Kun kaikki ratsukot olivat saaneet harjoitella ympyrää tarpeeksi monta kertaa, pyysin heitä siirtymään käyntiin ja antamaan hevosille pitkät ohjat. Kiitin ratsastajia hienosta tunnista ja olin kaikin puolin tyytyväinen sekä heihin että omiin taitoihini toimia ratsastuksenopettajan virassa. Ehkä tähän tottuisi useamminkin.

10.11.2015 Estevalmennus – kirjoittanut: Kasvattaja (Tvisha, VRL-01671)

Tänään sain ensimmäistä kertaa valmennettavakseni kasvattini Mörkövaaran Islan ja tämän ratsastajan Emman. Yhtään en voinut siis etukäteen tietää, millainen Isla on ratsuna ja kuinka se toimii ratsastajansa kanssa yhdessä. Tamma saapui maneesiin Emman kanssa intopiukeana, se asteli isoin harppauksin korvat taivaissa eteenpäin, samalla hörähdellen valmennuksen toiselle ratsukolle. Alkuverkka näytti olevan tämän ratsukon osalta melko vauhdikas, ratsastaja pyrki pidättämään ratsuaan napakasti, mutta avut tuntuivat menevän kuuroille korville. Lämmittelyhypyt Emma ja Isla saivat ottaa noin 60cm pystyille, jotka ylittyivät reippaassa tahdissa, mutta vauhdista huolimatta myös huolellisesti.

Vähitellen lähdimme siirtymään päivän päätehtävän pariin, joka tarkoitti esteitä keskiympyrällä. Ympyrälle oli sijoiteltuna kolme estettä, tavallisia pystyjä, joista ensimmäisessä oli korkeutta 55cm, seuraavassa 70cm ja viimeisessä 90cm. Pyysin Emmaa ensimmäisenä hakemaan ympyrän ulkopuolella Islalta tasapainoisen ja hallitun laukan, ja kun hevonen oli hyvin ratsastajansa ohjissa saivat he siirtyä esteiden pariin. Isla tuntui innostuvan esteistä koko ajan vain enemmän ja enemmän, vauhti kasvoi valmennuksen edetessä nimittäin aikalailla. Välillä ratsukko sai käydä ympyrän ulkopuolella rauhoittamassa tilannetta ja jälleen tamman malttaessa suorittaa ympyrällä. Mikäli Islan vauhti vain pysyi tasaisena, onnistuivat hypyt moitteitta, eikä niissä ollut teknisesti mitään huonoa. Lähestymiset menivät aika pitkälti nappiin ja tamma hyppäsi esteen kuin esteen komealla kaarella. Pudotuksia ei ratsukolta valmennuksen aikana juuri tullut yhtä lukuunottamatta, joka johtui puhtaasti Islan kovasta vauhdista ja ratsastajan virhearviosta.

Reilun tunnin reippaan työstämisen jälkeen lähdimme lopettelemaan ja siirtymään rauhalliseen loppuverkkaan uraa pitkin. Rauhallisesta oli tosin kaikki kaukana, Islan vauhti sen kun kiihtyi loppua kohden… Mikä duracell! Valmentaja oli valmennuksen lopuksi erittäin tyytyväinen valmennettaviinsa, nimittäin tässä oli taitava ja eritoten ohjeita kuunteleva ratsukko. Jos Islan vauhti olisi ollut edes himpun verran hiljaisempi, olisi heille napsahtanut tästä arvosanana täysi 10! Ratsastaja kuunteli ohjeitani hienosti ja pyrki niiden kautta vaikuttamaan ralliooppeliinsa, joka välillä väläytti oikein hienoja hyppyjä esteillä.

06.03.2015 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Petra, tallityttö (Siguri)

En voinut kuin huokaista. Omistaja oli jälleen tuonut talliin yhden tämmöisen sekopään. No okei, se oli vähän ikävästi sanottu, mutta katsokaa nyt: sehän hyppii ilmaan ja kiskoo päätään minkä ehtii! Ulos lastatessaan se jopa puraisi omistajaa, mutta tämä vain vähätteli tamman käytöstä. Ei kukaan täysijärkinen ihminen tämmöistä hevosta talliinsa haluaisi.

Tamman lastaaminen oli yhtä painajaista. Lopulta se kuitenkin saatiin kolmen ihmisen avuin ulos, ja pienen tappelun ja riehumisen jälkeen se vihdoin seisoi tukevasti kaikki neljä jalkaa maassa. Hetken aikaa olin melkein jopa helpottunut, kunnes omistaja nakkasi riimunarun minulle. En ehtinyt sanoa vastaan mitään, kun jo pitelin kädessä tätä hullua tammaa ja omistaja oli kävellyt tiehensä. Tämä hevonen, tämä ei edes ollut säikky, tämä vain testaili ihmisiä minkä ehti.

Pyysin Idaa avuksi taluttamaan tamma talliin. Hän kuitenkin oli fiksu ja kulki hyvän matkan päässä tammasta, yhdet hampaanjäljet päivässä riittäisivät. Saimme tamman kuitenkin lopulta karsinaansa, vaikka joka ikinen tallissa ollut hevonen oli tutkittava. Onneksi suurin osa tammoista oli kuitenkin tähän aikaan aamusta laitumilla, eihän tästä muuten olisi mitään tullut.

Jätin tamman karsinaansa odottamaan omistajaa. Minä en tätä hoitaisi, en varmana. Itse asiassa jos tarkemmin miettii, en varmaan koskaan menisi ainakaan vapaaehtoisesti tamman lähelle. Vaikka pärjäsinkin tallin vahvimmille oreille, oli tämä jotain käsittämätöntä. Astelin pois tamman karsinan läheltä hoitamaan muita askareita. Mitähän ihmettä omistaja oli ajatellut tuodessaan hevosen tänne.