Mäkisuon Kielas

11.08.2025 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Tiina, valmentaja (Siguri)

Saapuessani maneesiin näin Emman jo kivunneen Kallan selkään, ja ratsukko käveli reippaasti uraa pitkin. Kallalla tuntui olevan vauhtia hieman turhankin paljon, eikä toisaalta ihme, tamma oli ollut viimeiset pari viikkoa hieman vähemmällä liikunnalla oikean etujalan epäpuhtauden takia. Tamma katseli ympärilleen korvat hörössä ja käyntiaskeleet tuntuivat huomaamatta kiihtyvän raviksi.

”Älä jätä yksin”, huikkasin Emmalle. Kallan kanssa ei voinut jäädä matkustajaksi. Ei normaalisti eikä varsinkaan nyt, kun alla tuntui olevan tikittävä aikapommi.

Aloitimme siirtymisillä käynnistä raviin ja takaisin. Kalla reagoi apuihin lähes liioitellun nopeasti. Ensimmäisessä siirtymisessä tamma hypähti raviin niin innokkaasti, että Emma joutui korjaamaan tasapainonsa ja kokoamaan istuntaansa nopeasti. Kehotin häntä hengittämään syvään ja tekemään avut mahdollisimman pieninä, Kalla kyllä kuulisi.

Kun Emma sai istuntansa vakaammaksi ja rauhoittui myös itse hevosen selässä, siirtymiset alkoivat sujua todella siististi. Kalla hiljensi käyntiin napakasti ja lähti raviin kevyestä pohkeen kosketuksesta. Tamma selvästi nautti, kun pääsi pitkästä aikaa työskentelemään ihmisen kanssa.

Seuraavaksi siirryimme ravissa tehtäviin kaareviin uriin ja loiviin kiemuroihin. Tässä kohtaa Kalla ajatteli esitellä oma-aloitteisuuttaan ja pyrki pienille volteille kesken ratsastusradan. Emma sai todella pitää koko kroppansa ajatuksella mukana, jotta hän sai korjattua tamman takaisin suunnitellulle linjalle.

Kun Emma sai taas ajatuksensa kasaan ja pystyi keskittymään suoruuteen ja tukeen, Kallan liike muuttui tasaisemmaksi. Poukkoilu lakkasi, ja se alkoi kantaa itseään paremmin. Laukassa työskentelimme pääty-ympyröillä, ja vaikka tamma tarjosi kerran ylimääräistä laukanvaihtoa, Emma pysyi rauhallisena ja korjasi tilanteen eleettömästi.

Valmennuksen lopussa palaset tuntuivat kaikin puolin loksahtaneen kohdalleen: Emma ratsasti aktiivisesti jokaisen askeleen, ja Kalla pysyi eteenpäinpyrkivänä mutta hallittuna. Pitkillä ohjilla tamma venytti kaulaansa alas ja pärskähti tyytyväisenä. Myös Emma vaikutti olevan tyytyväinen päivän valmennukseen, vaikka olikin ensiaskelien aikana jo miettinyt, mitähän tästä oikein tulisi.

17.05.2025 Kouluvalmennus – kirjoittanut: Tiina, valmentaja (Siguri)

Tänään päätin keskittyä Emman ja Kallan kanssa erityisesti suoruuteen, joka oli tamman selkeä heikkous. Jo alkukäynneissä näin, kuinka Kallan ajatus lähti harhailemaan milloin katsomoon, milloin maneesin ovea kohti.

”Ajattele, että ratsastat sitä koko ajan eteen. Ota itsellesi kiintopiste”, ohjeistin. Emma sai todella keskittyä nostamaan katseensa ensinnäkin ylös ratsastettavasta urasta sekä löytämään maneesin seinästä itselleen kiintopisteen.

Aloitimme ravissa keskihalkaisijalla. Ensimmäinen yritys muistutti enemmän loivaa siksakkia kuin suoraa linjaa. Kalla kyllä liikkui eteenpäin reippaasti, mutta sen lavat karkailivat puolelta toiselle. Emma yritti korjata liikettä ohjilla, johon tamma reagoi tarjoamalla pientä sivuaskelta.

Pyysin Emmaa käyttämään enemmän istuntaa ja pohkeita, vähemmän kättä. Kun hän sai ulkopohkeen tueksi ja katseensa kunnolla eteen, tapahtui selkeä muutos. Kalla suoristui askel askeleelta, ja keskihalkaisija alkoi muistuttaa sitä, mitä haimme.

Jatkoimme tehtävää siirtymisillä ravista käyntiin ja takaisin raviin suoralla linjalla. Tämä sopi Kallalle, se rakasti nopeita tehtäviä. Siirtymiset olivat teräviä ja täsmällisiä, ja Emma sai useamman todella onnistuneen pätkän, joissa tamma pysyi täysin avuilla.

Laukassa teimme loivaa vastalaukkatyöskentelyä pitkällä sivulla. Kalla innostui ja yritti kerran vaihtaa laukan omatoimisesti, mutta Emma ehti reagoida nopeasti ja piti tamman tasapainossa. Kehotin häntä rentouttamaan ylävartaloaan, Kalla nimittäin peilasi herkästi ratsastajan jännitystä.

Tunnin lopussa ratsukko suoritti vielä yhden keskihalkaisijan ravissa. Tällä kertaa linja oli suora, siirtyminen käyntiin tasainen ja pysähdys täsmällinen.

Hymyilin leveästi. ”Näitkö: kun sinä keskityt jokaiseen askeleeseen, ei Kalla ehdi keksiä omiaan.”

Emma nauroi hiljaa ja taputti tammaa kaulalle. Kalla pärskähti rennosti mutta näytti siltä, kuin se olisi jäänyt odottamaan seuraavaa tehtävää. Sen työinto tuntui välillä loputtomalta, mutta ehkä juuri siitä syystä Kallan kanssa oli aina ilo viettää valmennuspäiviä.