Kaunon Pilvipouta

Luonne

Kaunon Pilvipouta ”Pouta” on söpö pikkutamma, jonka aurinkoinen luonne tuli esille heti varsana. Pieni hentokinttuinen tammavarsa nousi jaloilleen ja loi ympärilleen lämpöä kuin aurinko. Sen aurinkoa varjosti kuitenkin varsa-ajan sairastelukierre. Moneen kertaan olimme huolissamme tammavarsan kohtalosta, klinikalla kun annettiin pariin kertaan sellainen ennuste ettei tätä punaista varsaa saataisi kotiin elävänä.. Onneksi Pouta sinnitteli ja pääsi kotiin parin kuukauden ikäisenä. Rahaa paloi, mutta tärkeintä oli saada varsa kuntoon ja kotiin toipumaan. Lainassa ollut emä Kaunon Pilvikirsikka palasi kotiinsa heti kun Pouta oli tarpeeksi vanha vieroitettavaksi, se ei tosin emän poissaoloa olisi huomannut aikaisemminkaan kun touhusi niin itsenäisesti, että enemmän emälle tuli ikävä.

Pouta on helppo käsitellä, rento ratsastaa ja mitä parhain kaveri kaikkeen harrastamiseen. Omaa tahtoaan tamma esittelee ruoka-ajan läheisyydessä sekä kotoa poistuttaessa. Kotona Pouta on oikea mamman mussukka, haluaa rapsutuksia jatkuvalla syötöllä ja sen voisi laittaa vaikka solmuun eikä Poutaa haittaisi ollenkaan. Kotoa poistuttuaan Pouta kuitenkin pistää jarrut päälle ja epäilee uusia ihmisiä hirviöiksi, uusia paikkoja kamaliksi kidutuskammioiksi eikä millään halua poistua trailerista. Traileriin menokin on Poudalle melkoinen kammotus. Se kai varsana sai tarpeekseen matkustelusta ja yhdistää sen edelleen kipeänä olemiseen sekä klinikkareissuihin. Töitä tehdään pikkuhiljaa, jotta matkustelu helpottuisi. Matkustamista stressaavaa hevosta kun on kurja kuljettaa ja yrittää sitten vaikka kisapaikalla suoriutua kun Pouta on hermona eikä rauhoitu ennen kuin pääsee takaisin kotiin.

Käsittely onneksi onnistuu kotioloissa kuin tanssi. Pouta seisoo paikallaan ilman mitään kiinnittämistäkin eikä lähde paikaltaan ennen luvan saamista. Käytännössä Pouta on vain isokokoinen hyvin koulutettu koira. Se istuisi varmasti, jos sitä käskettäisi. Vielä ei olla sitä temppua opetettu, ehkä joskus tulevaisuudessa. Venyttely onnistuu niin tallissa kuin ulkopuolellakin, maastakäsin tai ratsain. Poutaa on ollut helppo treenata monipuolisesti sen avoimen luonteen vuoksi. Kotona ollaan voitu ratsastaa maastossa ilman kavereiden turvaa ja pystytty tekemään niin este- kuin koulutreeniäkin myös maastossa. Maastoesteillä Pouta onkin melkoinen menijä! Se kun ei pelkää mitään ja menee tuulispäänä esteeltä toiselle. Onni on reipas hevonen, jolla kuitenkin jarrut toimivat ja jonka kanssa ei tarvitse pelätä turhia kimpaantumisia. Pouta ei kiukustu vaikka ratsastaja ei ihan osaisi kaikkia apuja tai tietäisi milloin jää suuhun liikaa roikkumaan. Tamman selkään voi huoletta laittaa aloittelijan tai kokeneen ratsastajan eikä se säikytä ketään. On sillä omat jekkunsa ainakin emäntänsä kanssa. Joskus se heittäytyy tyhmäksi ja lakkaa toteuttamasta yksinkertaisia pyyntöjä. Että ai tästä pitäisi mennä vasempaan, menen oikealle, jos sattuu kulkemaan pitkin ohjin kotia kohti maastossa. Jos Poutaa ei ihan vielä huvita mennä kotiin osaa se valita pidemmän reitin ja pitää päänsä suunnan kanssa. Kyllä se napakalla käskyllä kääntyy, mutta näyttää hyvin pettyneeltä.

Luonne © rukkanen