Kaunon Jalopähkinä

Nimi: Kaunon Jalopähkinä, "Pänikkä" Rekisterinumero: VH18-018-0352
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Kaunovaara, rukkanen (VRL-00583)
Syntynyt: 18.12.2017, 14 v (satunnainen) Koulutustaso: heA
Säkäkorkeus: 150 cm Painotus: Kouluratsastus
Väri: Rautias Suku: 2-polvinen
Meriitit: -

Virtuaalihevonen | Kuvat © Luvat on

Luonne

Kaunon Jalopähkinä eli Pänikkä on kompakti pikkutamma, josta löytyy rehellistä karjalaista luonnetta. Jos Pänikkä pystyisi juttelemaan ihmisten kielellä se olisi puhelias karjalaisemäntä, joka ei olisi hiljaa ikinä. Pänikkää ottaa päähän isottelevat hevoset, komentelevat ihmiset ja turhaan räksyttävät koirat. Se ei voi sietää pikkukoiria vaan näyttää niille luimukorvia ja esittelee hammasriviä. Saattaa vielä kiljaista siihen päälle, että kuono umpeen! Saman Pänikkä voi tehdä komentelevalle ihmiselle. Maastakäsin työskentely on tamman mielestä maailman turhin asia. Namitarjonta saisi olla anteliaampaa, jos Pänikkää haluaa ohjata muuta kuin selästä käsin. Tammalla on oma pää eikä se halua kuunnella ketään muuta.

Ratsuna Pänikkä on aina menossa. Avuille se on herkähkö. Suustaan tamma on tarkka ja kiukustuu heti, jos sinne jäädään turhaan roikkumaan. Pänikkä on menossa eteenpäin eikä tykkää pysähtyä. Peruuttaminen on vaikeinta mitä tamma on ikinä joutunut opettelemaan. Se menisi mieluummin vaikka tunnin putkeen erilaisia väistöjä, mutta peruuttaminen, pyh. Nynnyjen hommaa Pänikän mielestä. Pari askelta taaksepäin otettuaan ampaisee tamma eteenpäin kuin raketti. Ei ole siis tyylipisteitä luvassa tästä koulukentillä.. Onneksi Pänikkä korjaa puutteensa reippaalla asenteella ja periksiantamattomuudella. Kisoissa rautias osaa olla näyttävä ja keskittyä suoritukseen sen aikaa kun on pakko. Tervehdyksessä Pänikkä ei tykkää seisoa. Se olisi menossa nyt heti. Aika monista asioista Pänikkä ei tykkää. Onneksi sille ovat helppoa kauraa askellajien vaihdot, väistöt ja ylipäätään eteenpäin kulkeminen. Ympyröillä se tuppaa tekemään mieluummin soikoita, mutta tarkalla rartsastamisella nekin pyöristyvät mukavasti. Pänikkä saa useimmiten kehuja tasaisesta suorituksesta ja ehjistä ravi/laukkapätkistä. Käynnissä se kiirehtii usein liiaksi saadakseen siitä kiitettävää palautetta ellei sitten haeta reipasta menoa.

Maastoon Pänikän kanssa voi lähteä hyvillä mielin yksin. Tamma ei pelkää mitään ja pysyy suhteellisen hyvin kontrollissa vaikka vauhti joskus meinaakin yltyä rallitteluksi. Pänikän kanssa ei tule tylsää maastolenkkiä vaikka lähtisi pelkästään tallustamaan käyntiä. Tamma repii kaikki oksat mukaansa ja menee epäröimättä uusille poluille. Ei haittaa jyrkkä nousu tai vaikea alastulo. Pänikkä selviää vaikka mistä. Sen sisukas meno voi olla epävarmalle maastoilijalle hurjaa ja välillä pelottavaakin. Maastokaveri saattaa jäädä jälkeen kun Pänikkä painelee hirveällä ryskeellä metsään. Tammaa ei voi siis suositella ensimmäiseksi maastoratsuksi. Kokenut metsänkävijä saa Pänikästä kuitenkin mainion kaverin. Voi joskus pysähtyä vaikka poimimaan mustikoita. Pänikkä syö niitä mielellään suoraan puskasta ja malttaa odotella niin kauan kun syötävää riittää.

© Kasvattaja

Suku

i. Mutalan Pistaasipulma sph, rt, 142 cm - ii. Suolapähkinä Ch, KTK-II iii. Saaren Muskotti evm
iie. Surmaajatar evm
ie. Piparkakkupulma - iei. Puhuri evm
iee. Kanelikiemura evm
e. Tuulenpesän Hillamaria sh, rt, 150 cm KTK-III ei. Tenholan Turhapuro KRJ-I eii. A.R Taikuri evm
eie. Onniina evm
ee. Hallan Hillahaamu - eei. Hittavainen evm
eee. Hallan Hattarahaamu evm
Syntynyt Varsa Isä Saavutukset
01.05.2018 o. Kaunon Zombeja! Kaukaa Lähelle Meriitit

Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirja

08.03.2019 Estevalmennus – kirjoittanut: Kasvattaja (VRL-00583)

Yleinen kertomus valmennuksen kulusta:
Esteryhmän saapuessa iltapäivällä tallin pihaan pelkäsin hieman mitä tuleman pitää. Syystäkin olin keskittynyt omieni kanssa aina kouluratsastukseen ja estesuokkeja meidän tallista löytyi vain muutama. Olin kuitenkin luvannut pitää estevalmennusta kasvateille, joten viiden valmennettavan voimin siirryimme maneesiin. Elli toimi toisena ohjaajana tänään ja oli rakentanut pienet radat meille valmiiksi.

Alkulämmittelyn jälkeen porukka sai tehdä siirtymisiä. Ensin käynti-ravi-käynti ja sen jälkeen käynti-laukka-käynti. Nämä sujuivat porukalta niin nätisti, että seuraavana pääsimme jo hyppäämään pientä ristikkoa, jonka eteen oli aseteltu maapuomi. Hypyt sujuivat hyvin, Ellin käskystä porukka sai hypättäväksi pienen radan. Ensin sama pieni ristikko, seuraavana pystyeste ja viimeisenä toinen ristikko. Ensimmäiselle esteelle lähestyminen ravissa, esteen jälkeen laukkaa ja loppurata laukassa. Radan kanssa tuli pieniä ongelmia, mutta kärsivällisyydellä näistä ongelmista päästiin yli ja jokainen ratsukko ylitti esteet lopulta kunnialla. Seuraavana nostimme hieman jokaisen esteen korkeutta, tällä kertaa hevoset joutuivat jo hieman hyppäämään ja ratsastajat keskittymään lähestymiseen sekä omaan olemiseen selässä hypyn aikana.

Näiden ratojen jälkeen ratsukot saivat hetken hengähtää ja mennä vapaasti uralla. Järjestelimme Ellin kanssa hieman puomeja keskelle kenttää. Hyppäämisestä siirryimme harjoittelemaan tasapainoa. Jokainen ratsukko meni vuorollaan ravipuomeja, ratsastajat ilman ohjia ja kädet selän takana kevyessä istunnassa. Osalla oli ohjausvaikeuksia, mutta toisella yrittämällä ratsu meni jo suoraan puomien yli eikä lähtenyt omille teilleen. Ne jotka halusivat saivat vielä kokeilla samaa laukassa, pakko ei ollut.

Viimeisenä otimme vielä pienen radan, jonka sai mennä oman harkinnan mukaan missä askellajissa halusi ja mistä suunnasta halusi. Tässä näimme monenlaisia ratkaisuja neljän esteen radalla ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Kehuimme Ellin kanssa esteryhmän osallistujia ja annoimme loppuun vielä pieniä kotitehtäviä.

yksilökommentti:
Viveka ja Jarna aloittivat valmennuksen pienellä tahtojen taistelulla. Jarnan mielestä olisi voinut aivan hyvin vaan painella ravissa pitkin ja poikin kenttää, mutta Viveka yritti saada tamman kulkemaan käynnissä uraa pitkin. Jarna suostui tähän vasta pitkällisen neuvottelun jälkeen. Kovapäinen tamma teki siirtymiset korvat luimussa, mutta totteli kuitenkin ratsastajaa. Jarnan mielestä laukannostot käynnistä tarvitsivat räjähtävää voimaa ja tamma sinkosi ensimmäisellä nostolla keskelle kenttää riepottaen ratsastajaa mihin sattuu. Toisella yrityksellä Viveka varautui paremmin ja sai tamman pysymään uralla halutussa askellajissa. Ratsukko sai tehdä pysähtymisiä ennen ensimmäistä ristikkoa. Jarna alkoi olla taas paremmin kuulolla ja estettä lähestyessään se kuunteli tarkasti Vivekan apuja. Pieni ristikko hypättiin isolla loikalla ja uralle palattuaan tamma sai paljon kehuja.

Radan Jarna suoritti nätisti ja keskittyi paremmin Vivekan apuihin kuin aikaisemmin. Tamma hyppäsi toisella kerralla vielä hienommin. Ratsukko sai mennä radan vielä kolmannen kerran ja Jarna todisti osaavansa olla hillitympi. Se lähestyi jokaisen esteen rauhallisesti ja kuunteli tarkkaavaisesti.

Puomitehtävä tuotti pieniä vaikeuksi Vivekalle ja Jarnalle. Tamma kuunteli kyllä, mutta olisi halunnut painella omille teilleen kun suun puolella ei ollutkaan ohjausta. Toisella yrityksellä Viveka ratsasti jo paremmin painolla ja Jarna meni suoraan puomien yli eikä lähtenyt omille teilleen. Ratsukko ylitti puomit vielä laukassa ja onnistui tehtävässä odotettua paremmin.

Omatoimisella radalla Viveka valitsi melko tiukat linjat esteille ja Jarna teki mitä käskettiin. Ratsukko ylitti jokaisen esteen puhtaasti ja hyvällä tyylillä. Toisella kerralla tiet olivat vielä tiukemmat ja Jarna paineli hirmuista vauhtia radan läpi. Yksi puomi putosi, mutta muutoin korkeampi rata meni hienosti. Ratsukko sai kotitehtäväksi tehdä enemmän töitä pelkillä painoavuilla.