Iluvatar

Nimi: Iluvatar, "Ilsa" Rekisterinumero: VH16-018-2135
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: evm
Syntynyt: 02.05.2015, 14 v (satunnainen) Koulutustaso: ko: heA, re: 80 cm, Noviisi
Säkäkorkeus: 151 cm Painotus: Yleispainotus
Väri: Rautias Suku: Evm-sukuinen
Meriitit: -

Virtuaalihevonen | Kuvat © Luvat on

Luonne

Ilsa on utelias hevosluonne, joka on aina siellä, missä tapahtuu. Jos tallin käytävällä kuuluu kolahdus, joku kantaa sisään uuden rehupaalin tai pihaan ilmestyy auto, on tamma ensimmäisenä kurkottamassa kaula pitkällään ja ihmettelemässä, mistä on kyse. Pelokas se ei ole, vaan päinvastoin toisinaan jopa hieman tyhmänrohkea, sillä se haluaisi mennä tutkimaan kummallisia asioita heti lähempää.

Hoitotilanteissa Ilsa käyttäytyy oikein mallikkaasti, vaikkei se aivan paikoillaan pitkiä aikoja maltakaan pysyä. Se seuraa jatkuvasti ympäristöään ja kuulostelee jokaista ääntä, ja auta armias, jos jostain sattuu kuulumaan jokin uusi ääni – tamma olisi saman tien lähdössä tutkimaan, mikä äänen aiheutti. Tästä syystä kannattaa pitää Ilsa varmuuden vuoksi kiinnitettynä kummaltakin puolelta, jotta et palaa satulanhakureissultasi tyhjään tallikäytävään.

Ratsastaessa Ilsa on todella reipas ja tarkka hevonen, joka ei tykkää jäädä löntystelemään pitkäksi aikaa vaan pitää siitä, että sillä on jatkuvasti jotain tekemistä. Tamma työskentelee parhaiten silloin, kun ratsastaja tarjoaa sille vaihtelevia tehtäviä ja ennemmin kokoaa päivän harjoitukset lyhyeksi radaksi kuin hinkkaa yhtä tehtävää kerrallaan. Jos työskentely käy liian yksitoikkoiseksi, alkaa tamman ajatus helposti harhailla siihen, mitä kentän ulkopuolella tapahtuu.

Kouluratsuna Ilsa on kevyt ja juuri sopivan herkkä avuille. Erityisesti lisätyt askellaji ovat tamman vahvuuksia, ja siltä löytyy hyvin omaa moottoria sekä pitkää askelta. Sen sijaan pitkäkestoisemmat kokoamisharjoitukset vaativat hieman enemmän kärsivällisyyttä sekä hevoselta että myös ratsastajalta, jotta tamma pysyy niin sanotusti paketissa koko tehtävän ajan.

Esteillä Ilsa suhtautuu erikoisesteisiinkin uteliaasti eikä epäröi hypyille tultaessa. Se ylittää esteen kuin esteen tasapainoisesti ja ratsastajaa kuunnellen, mutta toimii myös mukavan itsenäisesti silloin, kun ratsastaja on saanut tamman lukittautumaan seuraavalle esteelle. Ei Ilsa kuitenkaan mikään täysin automaattihevonen ole, ja sen askelia varsinkin esteiden välillä saa säätää (erityisesti hidastaa), jotta ajatus pysyy kasassa.

Valjakkoajossa Ilsa ottaa erilaiset ympäristöt, alustat ja esteet avoimin mielin vastaan. Se ei ole jaloistaan kaikista tarkin, eli ajaja saa todella keskittyä oikeiden ratojen ja teiden löytämiseen. Kuitenkin kouluosuudessa sen pitkät ja näyttävät askeleet todella pääsevät oikeuksiinsa, ja tamma kuuntelee todella hienosti ääniapuja.

Ilsa on kaikin puolin todella sympaattinen, toisinaan myös hieman hermoja raastava tamma, jonka toilailuille on kuitenkin helpompaa nauraa kuin jäädä ärsyyntymään siitä, ettei tamma toimi aivan ihmisen ajatuksen voimalla.

Suku

i. Assin Unikuva sh, rn, 156 cm evm ii. Painajainen evm / sh, m, 158 cm iii. Pekko evm / sh, rt, 152 cm
iie. Yönsäde evm / sh, m, 155 cm
ie. Assitar evm / sh, rt, 155 cm iei. Assi evm / sh, rt, 155 cm
iee. Kuuratar evm / sh, rt, 150 cm
e. Illumina sh, rt, 150 cm evm ei. Illuusio evm / sh, rt, 150 cm eii. Imerius evm / sh, rt, 157 cm
eie. Lusia evm / sh, rtkm, 154 cm
ee. Luminessa evm / sh, rtkm, 157 cm eei. Luther evm / sh, m, 157 cm
eee. Lumina evm / sh, rtkm, 154 cm

i. Assin Unikuva (sh, rn, 156 cm) oli todella komea ja hyvärakenteinen ori, joka kiersi näyttelykehiä jo varsana. Uuno ansaitsi useita palkintoja ja arvonimiä, ja se kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Näyttelyiden lisäksi Uuno kävi säännöllisesti myös kisaradoilla, ja erityisesti valjakkokisoissa ori menestyi hyvin. Esteillä ja koulussa Uuno oli toisinaan hieman hidas ja laiska ratsastettava, mikä vaikutti pisteisiin. Ori oli luonteeltaan muutoinkin todella kiireetön ja rento hevonen, jonka kanssa arki oli todella vaivatonta. Oria kysyttiin useampaan kertaan jalostukseen, ja se sai seitsemän jälkeläistä, joista suurin osa menestyi kouluradoilla.

ii. Painajainen (sh, m, 158 cm) oli ulkonäöltään melko hurja suuren kokonsa ja sysimustan karvapeitteensä takia. Kun oriin pääsi tutustumaan paremmin, huomasi nopeasti, että se oli todellinen mammanpoika, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään. Painajainen oli aina ensimmäisenä tarhalla vastassa, seurasi ihmistä kiltisti ilman riimunarua ja ratsastaessa antoi aina kaikkensa. Ori menestyikin sekä kouluradoilla vaativa B -luokassa että metrin rataesteillä, ja sen suorittaminen oli aina tasaisen varmaa. Painajainen oli rakenteeltaan todella näyttävä, ja se periytti hyvää ryhdikästä olemusta kolmelle jälkeläiselleen. Painajainen ehti vasta aloittaa jalostusorina toimimisen, kunnes se menehtyi äkillisesti 17-vuotiaana sairaskohtaukseen omalla kotitarhallaan.

ie. Assitar (sh, rt, 155 cm) tuli ravisuvusta, mutta aivan kuten isänsä, ei Assikaan menestynyt raviradoilla. Tamma myytiin jo melko nuorena harrastehevoseksi, ja se pääsi aloittamaan uuden uran valjakkoajon parissa. Assi oli rakenteeltaan juoksijalinjainen, todella solakka ja pitkäraajainen, ja sen ryhdikäs olemus sekä askeleet näyttivätkin todella hyviltä kärryjen edessä. Tamma astutettiin kahdesti, ja ensimmäisellä kerralla se sai jälkeläisen, joka peri emältään hyvää liikettä kärryjen eteen, mutta toisen varsan synnytyksessä, Assin ollessa vasta 16-vuotias, tuli komplikaatioita ja Assi sekä varsa menehtyivät kumpikin.

e. Illumina (sh, rt, 150 cm) eli nuoruutensa lapsiperheen omistuksessa, jossa se koulutettiin varmaksi maastoratsuksi. Ilu oli luonteeltaan todella rauhallinen, järkevä ja kärsivällinen, mikä teki siitä aivan omiaan nuorten lasten kanssa. Lapset kuitenkin kasvoivat ja hevosharrastus sai väistyä muiden teini-ikäisten harrastusten tieltä, joten myös Ilu lähti uuteen kotiin. Uusi omistaja näki tammassa paljon potentiaalia ja lähti kouluttamaan sitä uudestaan, tällä kertaa kouluratsastukseen. Tamma alkoikin kilpailla ensin helpoissa luokissa, mutta vanhemmiten se menestyi jopa vaativa B -luokassa asti, ja sen liikkeet olivat todella tahdikkaat ja helpot säätää myös selästä käsin. Ilu sai elämänsä aikana neljä tammajälkeläistä, jotka kaikki lähtivät emänsä tavoin esittelemään taitojaan kouluradoille. Tamma jouduttiin lopettamaan 22-vuotiaana erinäisten vanhuuden vaivojen vuoksi.

ei. Illuusio (sh, rt, 150 cm) oli ihastuttava ori, joka eli elämänsä harrastehevosena. Sen kanssa käytiin toki satunnaisesti lähialueen ratsastuskoulujen kisoissa, ja ori ansaitsikin muutaman ruusukkeen tallin seinälle kouluratsastuskisoista, mutta muutoin arki koostui omalla kentällä treenailusta sekä pitkistä maastoretkistä. Illuusio pystyi hyvin viettämään aikaa myös tammojen seurassa, mutta kun se pääsi muutaman kerran astumaan, ei yhteiselo naisseurassa ollutkaan enää yhtä helppoa. Niinpä ori ruunattiin, mutta se ehti saada kuitenkin kolme ihanaa varsaa. Illuusio eli pitkän ja terveen elämän 25-vuotiaaksi asti, kunnes lopulta sillä alkoi tulla erinäisiä jalkavaivoja ja ori päätettiin lopettaa.

ee. Luminessa (sh, rtkm, 157 cm) oli erinomainen kisaratsu nuorelle ratsastajalleen. Kaksikko kävi kiertämässä kisoja niin koulu- kuin esteradallakin sekä muutaman kerran myös kenttäratsastuksen helpoissa luokissa. Lumi oli tallikäytökseltään todella helppo, mutta ratsastaessa siltä löytyi juuri sopivassa tasapainossa herkkyyttä sekä omaa moottoria. Tamma sai elää omistajansa kanssa aina 18-vuotiaaksi asti, kunnes olosuhteiden pakosta se palasi takaisin kasvattajalleen, jossa se pääsi viettämään rauhallisia eläkepäiviä. Lumi ehti jättää jälkeensä kaksi tammavarsaa, kun se 23-vuotiaana sairastui pahaan kaviokuumeeseen ja jouduttiin lopettamaan.

Syntynyt Varsa Isä Saavutukset
22.07.2017 o. Kuuralehdon Oliver Oskar KRJ-II, ERJ-III, KERJ-III, VVJ-III, SLA-II, KTK-I
03.03.2020 o. Kuuras Halavainen Hikotus –

Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirja

Kouluratsastus (KRJ)

21.12.2016 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
12.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 6/40
25.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
14.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/80
14.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 5/78
16.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/78
03.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 2/30
03.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
07.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
08.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
04.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 7/60
08.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/60
09.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 5/60
13.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 6/60
26.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 7/60
06.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 3/40
09.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
10.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 5/40
16.03.2021 - kutsu - KRJ / heA - 3/40
22.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/40
23.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/40
25.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
28.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 5/40
28.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
22.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 5/60
24.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 7/60
25.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 7/60
26.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 5/60
27.04.2021 - kutsu - KRJ / heA - 2/60
01.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
03.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
08.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
10.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
14.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
15.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 3/30
16.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
17.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 3/30
17.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
18.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
22.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
22.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
24.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 2/30
25.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 3/30
29.09.2021 - kutsu - KRJ / heA - 1/30

Esteratsastus (ERJ)

02.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/9
03.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/9
04.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/9
06.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/9
07.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/9
07.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/9
08.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
09.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/9
13.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/9
14.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
15.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/9
16.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
17.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/9
20.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
20.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
21.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/9
21.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
23.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/9
23.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
24.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
25.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/9
25.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/9
27.10.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/9
14.03.2020 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/34
20.03.2020 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/34

01.09.2016 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Petra, tallityttö (Siguri)

”Et voi olla tosissasi.”

Hiljaisuus täytti koko tallituvan. Vilkaisin Saritaa, joka näytti siltä, että hän halusi peittää epätoivoisena kasvonsa kätensä taakse. Annika taas huokaisi syvään, mutta hän oli selvästi valmis ottamaan haasteen vastaan. Ida naurahti epätoivoisena, ja Jenna sekä Emma tuijottivat omistajaa sanomatta sanaakaan.

”Mitä hemmettiä päässäsi oikein liikkuu?” sai Sarita lopulta sanottua suorat sanat omistajalle, joka oli vain hetki sitten pyytänyt meitä kaikkia kokoontumaan tupaan vastaanottamaan uutiset.
”Kai sinä nyt ymmärrät, että meiltä loppuu tila, työntekijät ja aika, rahasta puhumattakaan!” hän jatkoi. Omistaja seisoi vakavana paikoillaan eläinlääkärimme Maritin vieressä, ja hän näytti olevan mietteissään.
”Tämä asia on loppuun asti suunniteltu. Siirrämme hevoset ensin vierastalliin karanteeniin ja hoidamme kuntoon ne hevoset, jotka pystymme. Marit on luvannut auttaa meitä sairaiden kanssa, ja meille on ensi kuun vaihteessa tulossa joka tapauksessa lisää työntekijöitä”, omistaja vastasi varman kuuloisena.
”Sitä paitsi hevosilla olisi muuten edessä lopetus, mutta meillä ne saisivat vielä yhden mahdollisuuden elämälleen. Ettekö te toimisi samoin?” hän jatkoi. Käännyin katsomaan Saritaa, joka huokaisi syvään ja heilutteli päätään.
”Ehkä, jos hevosia olisi yksi tai kaksi. Mutta kaksikymmentä?! Aiot ottaa tallillemme kaksikymmentä sairasta ja huonokuntoista hevosta parantumaan mystisesti ja tekemään niistä kisaratsuja? Missä on järkesi? Mitä jos niiltä lähtee leviämään vaikka pääntautiepidemia koko tallille?” Sarita kyseenalaisti.
”Hevoset ovat olleet nyt jo kaksi viikkoa huostaan otettuna, ja ne on tarkastettu moneen kertaan. En riskeeraa omia hevosiamme, ja kuten sanoin, nämä uudet asuvat vierastallilla niin kauan kun on tarve”, omistaja vastasi napakasti.
”No omapa on päätöksesi. Minä en kuitenkaan ala leikkimään mitään lääkäriä ja ihmeparantamaan ties kuinka sairaita hevosia”, sanoi Sarita tuhisten ja lähti pois tallituvasta. Me muut jäimme katsomaan sulkeutuvaa ovea ja sitten toisiamme.

”No, entäpä te muut?” omistaja kysyi. Minä en rehellisesti sanottuna edes tiennyt, mitä mieltä olin koko asiasta. Ne olot, josta hevoset lähtivät, kuulosti suorastaan karuilta. Siellä voisi olla ties kuinka paljon luonnevikaisia yksilöitä, ja kuulemani mukaan laihoja hevoset ainakin olivat. Oli kumma, ettei niiden ylläpitoon oltu puututtu yhtään aiemmin.
”Minä ainakin olen mukana. Lisää töitähän tämä teettää, mutta jos hevosilla todella on mahdollisuus parantua, niin en näe mitään syytä, miksi emme auttaisi niitä”, vastasi Annika reippaasti. Omistaja nyökkäsi tälle hyväksyvästi ja siirtyi katsomaan sitten minua.
”Meidän sana ei taida tässä asiassa hirveästi painaa?” totesin omistajalle, jonka kasvoille nousi vihdoin hymy.
”Valitettavasti ei”, hän totesi naurahtaen. Hymy levisi myös meihin muihin, ja kiusallinen ilmapiiri katosi tallituvasta hetkessä.
”Ei kai tässä sitten auta muu kuin mennä valmistelemaan vierastallia uusia asukkaita varten”, totesi Ida. Niinpä lähdimme porukalla kävelemään tallialueen toiselle reunalle, jossa vierastalli odotti puunaamista.