Vennamon Milos

Luonne

Milos on sellainen perinteisen suomenhevosen kuvajainen; läsipäinen rautias liinaharja joka, kaikella rakkaudella, antaa vaikutelman hieman laiskanpulskeasta juntista. Eikä se vaikutelma ihan vääräänkään osu. Milos on toki oikein miellyttävä hevonen, tai pikemminkin vaivaton. Sillä on hyvä itseluottamus, mutta ei liiallista tarvetta tuoda sitä esiin, ja erittäin rauhallinen, rento ja luotettava luonne. Sitä pientä junttimaista omapäisyyttäkin löytyy, mutta se tulee esiin pikemminkin mukavuudenhaluna kuin minkäänlaisena suorana haastamisena. Milos toimii ja tottelee, mutta kiire sillä ei ole.

Hoidettaessa Milos on erittäin rento. Tämä hevonen todella nauttii puunauksesta eivätkä sitä liioin häiritse ympäristön tapahtumatkaan, vaan yleensä ori nuokkuu huuli lerpallaan ja silmät puoliummessa kun hoitaja tekee työtään. Toisaalta se ei myöskään ole järin avulias hevonen, jos niin voi sanoa, vaan painavat kaviot saa hoitaja kannatella aivan omin hartiavoimin ja satuloitaessa saattaakin huomata ettei varsin sopiva remmi tahdo mennä kiinni kirveelläkään. Muuten oriin kanssa voi melko huoletta touhuta aloittelijakin.

Selästä Milos on rennon lupsakka, jopa laiska sille päälle sattuessaan. Ei se erityisen vastahakoisesti töihin suhtaudu, mutta vaatii usein erittäin aktiivista ratsastusta pysyäkseen kunnolla avuilla ja reippaana, Milos kun nimittäin mieluusti lähtee lusmuilulinjalle jos kuski ei osaa asioita siltä vaatia. Mieluisin liikuntamuoto oriille olisikin rento käyskentely maastossa, siellä sitä ei erityisemmin tarvitse patistella, mutta jostakin pinnan alta löytyy myös se kouluratsun kapasiteetti joka täytyy vain kaivaa esiin. Vahvat ja selkeät avut, jotka eivät jätä arvailun varaa, ovat Miloksen kanssa kaiken A ja O; se osaa kyllä, mutta ei vaan viitsi. Sopivan tehokkaalla ratsastajalla ori on tasapainoisesti liikkuva ja useimmissa tehtävissä osaava, joten sen kanssa on kyllä mahdollista päästä hyviin suorituksiin kun vain näkee asian eteen hieman vaivaa.

Luonne © VRL-09334