Synkmetsän Untamo

Nimi: Synkmetsän Untamo, "Unto" Rekisterinumero: VH02-018-8441
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Ori Kasvattaja: Synkmetsä
Syntynyt: 31.07.2006, 14 v (satunnainen) Koulutustaso: ko: vaB, re: 80 cm
Säkäkorkeus: 157 cm Painotus: Yleispainotus
Väri: Ruunikko Suku: Evm-sukuinen
Meriitit: -

Virtuaalihevonen | Kuvat © Luvat on

Luonne

Luonne tulossa

Suku

i. Pikkuinen Leijonamieli sh, m, 147 cm - ii. Hermanni evm iii. Uljaanius evm
iie. Esterin Pilke evm
ie. Ilo-Heinä evm iei. Jaloheinä evm
iee. Sirike evm
e. Unina sh, rt, 160 cm - ei. Tuntematon - eii. Tuntematon -
eie. Tuntematon -
ee. Tuntematon - eei. Tuntematon -
eee. Tuntematon -
Syntynyt Varsa Emä Saavutukset
13.07.2016 t. Revontultentuoja Välkevirran Aamutar

Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirja

Kouluratsastus (KRJ)

18.11.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 8/68
25.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
27.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 2/50
29.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
29.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 7/50
30.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 1/50
01.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/40
03.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/40
04.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
05.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
05.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
06.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/40
08.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/40
09.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/40
10.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/40
12.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/40
13.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/40
14.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/40
15.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
18.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/40
18.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
24.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/41
26.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/41
03.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/30
03.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/30
03.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/42
04.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/30
08.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/30
08.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/42
11.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/30
13.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/30
17.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/30
18.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/30
21.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/30
21.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/30
22.05.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/30
08.06.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/30
10.06.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/30
12.06.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/30
16.06.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/30

Esteratsastus (ERJ)

01.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/30
03.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/30
04.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/30
08.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 5/30
09.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/30
13.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/35
14.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/35
19.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/35
30.11.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/28
03.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 5/28
04.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/30
05.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/30

30.11.2015 - kutsu - ERJ-Cup / 70 cm - 1/127
30.11.2015 - kutsu - ERJ-Cup / 80 cm - 8/184
06.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/30
09.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/30
10.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/30
21.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/40
23.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 5/30
24.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 5/40
24.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 6/40
25.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 6/40
25.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/40
26.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/40
27.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/30
29.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/40
29.12.2015 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/40
05.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 6/40
09.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/40
12.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/40
19.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 5/40
21.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 6/40
21.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/40
22.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/40
24.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 6/40
25.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 5/100
26.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/18
30.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/18
28.01.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 10/100
15.02.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/30
16.02.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/30
02.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 4/50
03.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 3/50
06.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/50
08.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 1/50
09.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/50
26.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/50
28.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/50
29.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/50
29.03.2016 - kutsu - ERJ / 80 cm - 2/50

09.09.2015 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Jenna, tallityttö (Siguri)

Meille saapui tänään uusi ori, Untamo. Se haettiin kotitilaltaan Synkmetsästä, ja automatka oli sujunut kaikin puolin mallikkaasti. Kaikki kuitenkin muuttui sillä hetkellä, kun hevosauton peräluukku avautui. ”Onpa muuten komea”, sanoi Sarita nähdessään ruunikon hevosen seisomassa autossa.
”Käyn hakemassa Idan ja Petran”, hän jatkoi ja lähti kohti tammatallia. Minä jäin omistajan kanssa lastaamaan oria ulos autosta.

Ehdimme ihailla oria pihassa vain hetken aikaa, kunnes tammatallista alkoi kuulua ryminää ja huutoa. Katsoimme omistajan kanssa toisiamme, sitten kohti tallia, ja huomasimme ruunikon tamman Margaritan juoksevan pää kolmantena jalkana ulos tallista. Se juoksi meidän ohitsemme kohti autotietä perässään Ida, Petra sekä Sarita. En sillä hetkellä tajunnut piteleväni käsissäni vahvaa oria, joka pian riuhtaisi itsensä otteestani ja lähti juoksemaan tamman perään riimunaru päässään roikkuen. Pian molemmat hevoset olivat kadonneet autotien takana olevaan metsään, ja me viisi jäimme katsomaan niiden perään.
”No voihan hitto”, totesi Sarita ääneen hetken päästä, eikä meidän auttanut muuta kuin huokaista yhteen ääneen ja aloittaa hevosmetsästys.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun lähdimme pyydystämään karannutta hevosta. Meidän ei tarvinnut vaihtaa kuin katseita, ja pian jokainen oli käynyt hakemassa tallista itselleen riimunarun. Päätimme lähteä yhdessä liikkeelle ja etsiä yhden hevosen kerrallaan. Mutkalle nämä maastot olivat onneksi tuttuja, mutta pelotti ajatellakin, mitä aivan uudelle hevoselle uudessa ympäristössä kävisi. Täytyi vain toivoa, ettei se ollut juossut valtatielle tai jäänyt riimunarustaan kiinni mihinkään.

Lähdimme kävelemään tien yli metsään, jossa ei näkynyt toistaiseksi jälkeäkään hevosista. Metsän vieressä olevilla laitumilla hevoset vaikuttivat melko levottomilta, mikä johtui epäilemättä siitä, että kaksi hurjapäätä viiletti juuri niiden ohi. Kävelimme suurimpia lenkkipolkuja pitkin, kysyimme satunnaisilta koiranulkoiluttajilta, olivatko he nähneet hevosia, mutta valitettavasti vastaus oli aina kielteinen. Kaiken lisäksi metsä oli niin suuri, että sinne saattoi eksyä kuka tahansa.
”Miten Mutka sillä tavalla pääsi irti?” sain vihdoin kysyttyä tytöiltä.
”Hyvä kysymys”, sanoi Ida ja naurahti.
”Olimme juuri lähtemässä tämän karsinasta katsomaan uutta oria, ja jotenkin se vain sujahti nenämme edestä ulos”, hän jatkoi. Vaikka Mutka olikin välillä vähän arvaamaton, ei se koskaan ollut lähtenyt muuten vain ulos juoksemaan.
”Ehkä se kuuli pihalta toisen hevosen?” mietti Petra ääneen.
”Hyvin mahdollista”, vastasi omistaja.

Kävelimme valehtelematta yli puolitoista tuntia metsässä, ennen kuin näimme ensimmäisen jäljen hevosista. Pienemmällä polulla massa lojui Untamon päässä ollut riimu, jossa oli yhä riimunaru kiinni. Jatkoimme matkaa vielä vähän eteenpäin, kunnes näimme vähän matkan päässä ruunikon orin syömässä ruohoa maasta.
”Olkaa sitten ihan rauhallisesti, älkää antako sen karata uudestaan”, sanoi omistaja hiljaisella äänellä. Lähdimme levittäytymään kaukaa orin ympärille, ja lähestyimme sitä hiljalleen. Se ei vaikuttanut hermostuvan meistä, vaan jatkoi onnellisena ruohon syömistä. Lopulta olimme tarpeeksi lähellä oria, ja omistaja sai pujotettua tälle maasta löytämämme riimun päähän. Untamo nosti hiljaa päänsä maasta ja lähti kulkemaan narun perässä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Päätimme jakautua jälleen kahteen ryhmään: minä lähdin Saritan kanssa viemään Untoa takaisin talliin ja Ida, Petra sekä omistaja jäivät vielä metsään etsimään Mutkaa.

Tallille oli onneksi vain vajaa puolen tunnin kävelymatka, joka sujui oikein leppoisasti Unton kulkiessa perässämme niin nätisti. Tallin pihalla meitä odottikin yllätys. Mutka oli löytänyt itse takaisin kotiin, ja se mussutti ruohoa laidunten vierellä.
”Ei ole todellista”, Sarita naurahti. Minä vein Unton sisälle karsinaansa ja Sarita soitti omistajalle ilmoittaakseen löydetystä tammasta. Kun Unto oli saatu karsinaan lukkojen taakse, lähdin takaisin auttamaan Saritaa tamman kanssa. Hän oli kuitenkin saanut riimunarun Mutkan kaulan ympärille ja talutti tätä takaisin talliin. Jos Mutka jotain osasi, se oli ehdottomasti narun päässä kulkeminen. Veimme yhdessä tamman karsinaansa ja katsoimme tämän läpi, ettei suurempia naarmuja tai ruhjeita ollut syntynyt karkureissun aikana.

Sarita, Ida ja omistaja saapuivat jonkun ajan päästä tallin pihaan. Kerroimme heille molempien hevosten olevan turvallisesti karsinassaan, joten istahdimme kaikki ruohikolle hengähtämään päivän jäljiltä.
”Onneksi mitään pahempaa ei sattunut”, sanoi Ida hyvin positiivisella sävyllä.
”Ajatella jos laitumella juoksevat hevoset olisivat saaneet aidat kaadettua ja lähteneet Mutkan sekä Untamon perään”, jatkoi Petra naurahtaen.
”Älä edes pelottele”, sanoi omistaja. Kieltämättä pitkä päivä oli takana, mutta se meinasi, että pian pääsisi kotiin nukkumaan. Saa nähdä, olisiko huominen yhtä jännittävä päivä!