Rajattoman Rämävili

Luonne

Oletteko huomanneet, että joskus eläimen nimi kuvastaa sen luonnetta täydellisesti? Näin on käynyt ainakin Rämävilin kohdalla. Samaan aikaan se on kovin aktiivinen, aina liikkeessä ja touhuamassa jotain, ja näiden lisäksi se on kyllä melkoinen rämäpääkin. Mikään ei ole Vilperin mielestä liian pelottavaa tai epäilyttävää, päinvastoin ori janoaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Vilpun perusolemuksesta voisi kuvitella, että se olisi melkoinen kenttätykki, kun vauhtia ja rohkeutta löytyy ainakin kolmen hevosen edestä. Mutta ei, tämä ori on melko onneton hyppääjä jo rataesteillä, saati sitten että sen saisi hyppäämään kiinteitä esteitä. Tai lähinnä, että saisi jonkun hyppäämään sen kanssa maastoesteitä. Vauhtia löytyy liikaa ja jarruja ei lainkaan ja tähän kun yhdistetään se, ettei orilta itseltään löydy minkäänlaista estesilmää, on meno aivan liian vaarallista. Joko se hyppää liian kaukaa tai änkee itsensä aivan esteeseen kiinni, hypyt muutenkin ovat niin kammottavia leiskautuksia, että satunnaiset ristikoiden ja pikkupystyjen hyppäämiset ovat aivan riittävää mielen virkistystä Vilperille.

Vaikka Viltsu-Vilperi onkin hyperaktiivinen seikkailijaluonne, on se onneksi myös kovin kiltti. Se säheltää ja säätää menemään, mutta ihmisille se ei koskaan tarkoita mitään pahaa. Se käyttäytyy siivosti, oria on helppo käsitellä ja se taluttaessakin kulkee suhteellisen nätisti, kunhan ottaa huomioon sen, että Vilpulla on aina kiire aivan kaikkialle, eikä sen vaihteistosta löydy hitaita vaihteita. Ori rakastaa huomionosoituksia ja useimmiten sitä saa pusutella ja rapsutella niin paljon kuin sielu sietää. Toisinaan sillä on liian kiire moisiin hömpötyksiin, pitäisi olla jo seuraavassa paikassa, mutta yleensä huomiota rakastavalla orilla on aikaa pieniin hellyttelyhetkiin.

Vilperiä voisi kuvailla liikuntahulluksi. Liikunta on paras lääke aivan kaikkeen, liikkuminen on niin kivaa, että syömisetkin meinaavat välillä vähän jäädä välistä. Karsinassakin Viltsu mieluummin puuhastelee kaikkea, en oikein tiedä missä välissä tämä herra oikein lepää, saati nukkuu. Tarhassa on kiva hölkkäillä vaikka ympyrää jos ei muuta keksi, tai jos tarhakaveri ei lähde iltapäiväpaineihin mukaan. Tämän kaverin pitäminen hyvässä lihassa onkin melkoinen haaste, koska kaiken tämän ”hyötyliikunnan” lisäksi Vilperi vaatii lähes päivittäistä liikutusta. Etenkään useampi vapaapäivä putkeen ei ole lainkaan hyvä idea, ellei halua oripojan repeilevän liitoksistaan. Parempi siis ratsastaa päivittäin, edes vähän.

Ratsuna Vilperi onkin energisenä vauhtihirmuna melkoisen haastava tapaus. Onneksi ori on kuitenkin kuuliainen myös ratsastaessa, se työskentelee mielellään ja kuuntelee apuja. Pidätteet kuitenkin saattavat joskus jäädä huomioimatta, etenkin jos on niin kiva keskilaukka menossa, ettei millään viitsisi alkaa himmailemaan. Vilpun kanssa saakin olla tarkkana ja tiivistämällä istuntaansa pääsee usein pidemmälle kuin jäämällä roikkumaan ohjiin kiinni. Hätäisyydestä Vilperi saa usein koulutuomareilta noottia, ori kun tykkää aina olla askeleen edempänä ja suorittaa hommat turhan pikaisesti. Tämän herran kanssa saakin tehdä kunnolla töitä, jotta sen saa rauhoittumaan ja kunnolla keskittymään työntekoon. Vilperillä on peruskivat liikkeet, mutta kuten arvata saattaa, on kokoamiset orille kaikista haastavinta. Lisäykset sen sijaan sujuvat kuin vettä vain, ja niissä orin liikkeisiin jopa saa vähän enemmän näyttävyyttä – etenkin, jos malttaa itse ratsastaa orin huolella läpi, eikä anna sen kiitää selkä notkolla ja tyhjänä edestä.

Haastetta tästä ratsusta totisesti löytyy, mutta kun Vilpun saa asetettua sopivaan työmoodiin ja saa sen hektistä mieltä vähän rauhoitettua, saa kyllä tämän orin selässä nauttia hyvistäkin pätkistä. Ihan aloittelijoiden ratsu Vilperi ei vauhtinsa takia ole, herkkäsieluisempia voi alkaa helposti pelottamaan tämän vauhtihirmun selässä. Kisoissa Viltsu ottaa rennosti, se ei jännitä matkustamista eikä uusia paikkoja. Päinvastoin uudet maisemat ovat orin mielestä mukavaa vaihtelua ja aina on kiva tutustua uusiin paikkoihin. Kilpailuissa ei siis tarvitse lainkaan miettiä orin käytöstä, yhtä vauhdikas ja menevä se on, oltiin missä päin Suomea tahansa.

Luonne © enna