Konstikas

14.02.2015 – Kouluvalmennus, Yersinio Vhellerton

Tänään valmennettavana oli namusetä ja hänen upean värinen suomenhevosoriinsa Konstikas. Ajaessani tallille mietin, että mahtaakohan hevonen olla kuinka monimutainen, jos se on saanut nimensä vaikka luonteensa mukaan. Alkuun pyysin ratsukkoa verryttelemään pidemmällä ohjalla käynnissä sekä ravissa. Sitten kerättiin ohjat ja alettiin työstämään väistöjä. Konstikas kulkee koko ajan hieman sisälapa pohjetta vasten. Tehtävänä kuului tehdä suuri ympyrä jossa väistätettiin takaosaa ja sen jälkeen pitkää sivua pitkin avotaivutusta. Alkuun hevonen ei väistänyt askeltajaan ja vaadin namusetää olemaan päättäväisempi pohkeen kanssa. Jos pohje ei mene läpi niin pohkeen taakse näpäytys raipalla. Avotaivutuksessa tarkkana, ettei takaosa karkaa linjalta pois eli myös ulkoavut läpi. Konstikas rupesi pikkuhiljaa pehmenemään ja reagoimaan paremmin pohjeapuihin. Laukassa verryttelimme ensin myötälaukassa molempiin suuntiin. Konstikkaan laukka näytti reippaalta ja tasapainoiselta, joten jatkoimme laukkatehtävää tekemällä vastalaukkaa molempiin suuntiin aina puoliympyrän verran. Tehtävä näytti olevan ratsukolle helppo, sillä Konstikas kulki hyvin suorana ja hyvässä tasapainossa. Pyysin namusedän siirtämään hevosen raviin ja pikkuhiljaa pidentämään ohjia kun hevonen venyy eteenalas. Käyttäen hyväksy suuria ympyröitä. Myös loppuravien kohdalla kuitenkin tarkkana aina, että hevonen on kahden pohkeen välissä, eikä sisäkylki punge pohjetta vasten. Kun Konstikkaan hengitys oli tasaantunut pyysin ratsukkoa siirtymään käyntiin ja jatketaan käyntiä pitkin ohjin. Kaikenkaikkiaan Konstikas on todella hienon näköinen kouluhevonen ja siitä näkee, että sitä on alusta lähtien ratsastettu ammattitaidolla. Jatkakaa vain ahkeraa treenausta, hevosella on hyvä asenne työhön jota kannattaa hyödyntää.

26.02.2015 – Kouluvalmennus, Jonna.

Tänään valmennuksen alla oli Konna, joka lompsi uraa pitkin venyvin askelin. Kerroin ratsastajalle tämän päivän aihetta samalla; paljon ravityöskenteltä perusistunnassa. Käskin kerätä ohjat ja aloittaa tekemällä voltin joka kulmaan. Konna kulki kiltisti kaikki voltit mitä käskettiin, mutta kun joku apu jäi käyttämättä niin ori oli jo ihan hakoteillä reitiltä. Käynnin jälkeen lähdimme hakemaan ravissa sitä hyvää tuntumaa ja tasaista tempoa. Aluksi Konna sai mennä omaa tempoaan, mutta verryttelyn jälkeen ratsastaja istui satulaan ja käskin isolle keski-ympyrälle. Vaihtelimme aluksi hyvin hitain välein tempoa. Konna teki tehtävät energisesti, eikä aina malttanut hidastaa tempoa. Vaihdoimme pariin otteeseen suunnan ja jatkoimme samalla tehtävällä. Nyt meni jo paremmin, joten otimme hiukan laukkaa uralla. Laukalta en käskenyt vaatia sen suurempia, kuin että vauhti olisi sopivan rauhallinen ja kulmat ratsastettaisiin hyvin. Tämän jälkeen Konna sai kävellä hetken. Sitten jatkoimme yhä temmon muutoksilla, mutta radan merkeissä. Ensin loiva kiemura ura, ravin lisäännys pitkälle sivulle, keskihalkaisijalle ja äskeisen pitkän sivun vastakkaiselle puolelle hitaampitempoisempaa ravia. Kiemura ura meni hyvin, samoin temmonlisäys. Keskihalkaisijalle olisi voinut kääntyä tarkemmin. Hidas meno ei Konnaa oikein kiinnostanut, mutta istunnan tiivistämisellä vielä enemmän saatiin vauhti hyväksi. Loppuverryttelyssä teimme ilman jalustimia pari väistöä, jonka jälkeen lopettelimme.

22.03.2015 – Estevalmennus, merikissa

Konna oli kyllä nimensä veroinen, sen se osoitti jo heti alkutunnista kun ratsastajalla oli jo hieman ongelmia selkään pääsyssä. Tarjosin auttavan käteni ja pidin oria hetken, että ratsastaja saisi itsensä selkään, vyön kiristettyä sekä jalustimet laitettua. Energiaa Konnalla oli kuin pienellä kylällä ja esteet nähdessään se innostui vain entisestään. Kunnollisen alkuverryttelyn jälkeen hyppäsimme muutamaa pienempää harjoitusestettä joita hiljakseen korotin oriin omalle tasolle asti. Aluksi ratsastaja sai kovastikkin tapella oriin kanssa jotta sai tämän hyppäämään esteet, mutta päättäväisyys palkittiin ja lopulta ori meni esteet melko mukisematta. Ori saisi kuunnella hieman paremmin ratsastajaansa ja sitä oliskin hyvä muistutella tätä välillä, ettei se vain tee oman mielen mukaan. Loppukäynnit ratsukko lähti muutaman muun ratsukon kanssa maastoon kävelemään.

01.06.2015 – Estevalmennus, Pierre

Catia aloitti estevalmennuksen verryttelemällä Konnaa maapuomien avulla. Ori liikkui verkkaisesti, mutta liike parantui pikkuhiljaa ratsun kootessa itsensä paremmin puomeille, jotka saivat etenkin alkuvalmennuksesta ottaa iskuja hevosen kavioista. Ravi- ja laukkatyöskentelyssä Konna jaksoi nostella jalkojaan paremmin, eikä minun tarvinnut enää olla jatkuvasti korjailemassa puomien paikkoja ratsukon jäljiltä. Nostin pitkällä sivulla olevan ravipuomisarjan viimeisen puomin pieneksi kavaletiksi, jonka ori suoritti erinomaisesti hieman kaulaansa kaartaen ja jaloillaan tarkasti astuen. Keskittyisimme tänään kaarevalla uralla työskentelyyn, ja suurin osa ajasta käytettäisiin nimen omaa kavalettien parissa.

Ensitöikseen ratsukko aloitti työskentelyn pääty-ympyrällä, johon olin koonnut neljä perättäistä puolikavalettia, joiden toinen pää oli nostettu ilmaan maasta. Catia ja Konna tulivat tehtävään reippaassa ravissa, ja hevonen asettui hienosti kaarroksen mukaan kumpaankin suuntaan. Lopuksi siirryimme harjoittelemaan suoruusharjoitusta pienien esteiden avulla. Tässä harjoituksessa kaksi estettä oli sijoitettu hieman vinottain suoralle uralle, ja ratsukon täytyy tulla esteille hieman vinottain. Ensimmäisillä kerroilla Konna ei meinannut ymmärtää, että esteille tosiaan tultiin vinosti, ja ratsukko mutkittelikin parin laukka-askeleen aikana suuntaan jos toiseenkin. Parin toiston jälkeen reitti saatiin pysymään suorana, ja homma alkoi luistaa hyvin. Konnan hyppytyyliä täytyy kehua, sillä ori ponnisti esteille nätisti ja hoiti myös laskeutumisen kunnialla loppuun koko valmennuksen ajan.

01.06.2015 – Maastoestevalmennus, Pierre

Aloitimme tämän päivän maastoestevalmennuksen verryttelemällä Konnan ensin kentän tuntumassa. Ratsukko ylitti huolellisesti muutamia maapuomeja ja kavaletteja sekä ravissa että laukassa, ja ori alkoi vertyä silmissä samalla kun liikkeeseen tuli lisää irtonaisuutta ja voimaa. Lyhykäisen alkutyöskentelyn jälkeen siirryimme maastoesteille, ja aloitimme treenin matalilla esteillä. Aluksi Konna tuli esteille hieman hätiköidysti, eikä keskittynyt kunnolla hommaan. Hautaesteelle ori tuli jarrutellen ja monttua kytäten, mutta parin uusinnan jälkeen esteen yli päästiin roimalla ilmavaralla. Konna alkoi parin hypyn jälkeen pikkuhiljaa rentoutua, mutta tämä tarkkaili yhä ympäristöä välillä ratsastajan avut sivuuttaen, mutta Catia kuitenkin piti huolen siitä, että avut menivät perille, vaikka siihen toisinaan tarvittiinkin pari toistoa. Lopuksi siirryimme aukiolla olevalle portaikolle, josta ratsukko suoriutui heti ensiyrittämällä hienosti, sillä Konnalla ei keskellä peltoa ollut juuri mitään ihmeteltävää. Viimeiselle askelmalle olisin toivonut kuitenkin ponnekkaamman ponnistuksen, mutta muuten suoritus oli hyvä ja ratsukko oli petrannut hyvin loppua kohden valmennuksen aikana.

01.09.2015 – Estevalmennus, Ciara VRL-12454

Tällä kertaa valmennukseeni päätyivät Catia ja hänen komea suomenhevosoriinsa Konna. Saavuin Vennamoon juuri sovittuun aikaan ja saavuin kentälle hiukan ennen päivän valmennettavaa ratsukkoa. Catia nousi rautiaansa selkään ja alkukäyntien aikana sain kuulla kaikenlaista Konnasta. Catian puheiden pohjalta aloin koota päivän hypättäviä esteitä.

Aloitimme pitkälle sivulle asetetulla ravipuomien linjalla, jossa oli peräjälkeen kuusi puomia. Ensimmäisillä kerroilla Catia ratsasti lyhkäisiin väleihin liian reippaasti ja puomit vain kolahtelivat Konnan kavioiden osuessa niihin. Painotin ratsastamaan ravissa enemmän ylös kuin eteen. Hieman kootummassa ravissa ratsukko suoritti tehtävän molempiin suuntiin puhtaasti. Pidensin välit laukkaväleille ja korotin kunkin puomin toisen pään sokeripalan päälle. Tulisimme nyt samaa tehtävää laukassa. Edelleen painotin ”ylös eikä eteen” teemaa ja Catian onnistuikin ratsastaa osaavaa oria laukassa kootummaksi. Molempiin suuntiin laukkapuomit sujuivat jopa paremmin kuin ravipuomit.

Hypyt aloitettiin salmiakin muotoisella uralla, eli ”kulmat” sijoittuivat jokaisen sivun keskipisteeseen. Matkalla sivun keskipisteestä seuraavan sivun keskipisteeseen oli asetettu noin 50 cm korkeudessa oleva ristikko. Ensimmäiset hypyt eivät sujuneet kovin hyvin, sillä ratsastaja ei ollut varautunut lyhyelle sivulle tulemaan tiukkaan käännökseen ja näinollen seuraavalle esteelle tuli huono tie, jonka Konna ratkaisi kieltämällä. Neuvoin Catiaa ratsastamaan rauhallisesti, käännöksessä saisi ottaa vaikka raville jos siltä tuntui. Muutaman ravikäännöksen jälkeen Catia päätti ratsastaa kaikki käännökset laukassa ja tämä sujui jo oikein hyvin. Hyppäsimme vielä toiseen suuntaan samaa tehtävää, joka olikin tähän kierrokseen paljon helpompaa.

Siirsin esteet niin, että kummallekin lävistäjälle muodostui 12 metrin linja. Nostin esteet 70-80 senttisiksi pystyiksi ja pyysin Catiaa ratsastamaan linjat ensin peräkkäin niin, ettei hän muuttaisi laukka-askeleen pituutta yhtään vaan antaisi hevosen mennä sitä laukkaa kuin se halusi. Väleihin tulevt askeleet piti laskea ääneen. Molemmille linjoille Konna otti kolme askelta, joten nyt pyysin Catiaa ratsastamaan samat esteet kootummassa ja lyhyemmässä laukassa. Kumpaankin väliin piti nyt saada neljä askelta. Ensimmäinen linja sujui hyvin mutta toisella linjalla ratsukolle tuli erimielisyyksiä vauhdista ja Konna päättikin olla hyppäämättä. Catia oli vähällä pudota selästä, mutta sai joten kuten kammettua itsensä takaisin satulaan. Uudella yrittämällä sujui jo paremmin.

Lopuksi nostin kaikki esteet 90-100 sentin korkeuteen ja pyysin ratsastamaan ensimmäisen linjan neljällä ja seuraavan kolmella askeleella. Ensimmäisen linjan jälkeen kaarteessa piti saada hyvä ja reipas laukka jotta tehtävä onnistuisi. Ensimmäinen linja tuli siistillä neljällä laukalla, mutta sen jälkeen Catia pyysi hevostaan liikaa eteen ja se mahtui ottamaan seuraavaan väliin vain kaksi ja puoli askelta. Uudella yrityksellä tehtävä onnistui ja päätimme yhteistuumin lopettaa valmennuksen. Annoin Catialle luvan loppuverrytellä hevonen ja itse keräsin esteet ja tolpat pois kentältä. Kaikenkaikkiaan valmennus sujui ratsukon osalta oikein hyvin, ja kotitehtäväksi annoin ratsukolle paljon puomityöskentelyä ja pieniä esteitä.

01.09.2015 – Estevalmennus, Cremeide

Catia ja Konna näytti oikein hyvältä parilta saapuessani paikalle heidän verrytellessä. Ihastelin salaa Konnan sopusuhtaista rakennetta ja upeaa pään merkkiä samalla kun tarkastelin Catian apujen käyttöjä ja istuntaa. Ratsastustyyli oli hyvin eleetön ja siisti; taisin vähän kadehtia sitä! Laitoin uran sisäpuolelle toiselle pitkälle sivulle ravipuomit ja toiselle pitkälle sivulle laukkapuomit, joilla aloitimme päivän harjoitukset.

Jo pelkille puomeille Konna imi todella hyvin ja Catia joutui käyttämään voimakkaampia apuja. He kuitenkin selvisivät tehtävistä oikein hyvin ja oli hauska katsoa kuinka innoissaan Konna oli! Lisäsin pääty-ympyröille kavaletit ja pyysin tulemaan puomit ja kavaletit muutaman kerran, joilla Konna jo vähän rauhottui. Aloin kasaamaan lävistäjälle pienehköä, noin 60cm korkeaa kolmen esteen jumppasarjaa sillä aikaa kun Catia palautteli Konnaa paremmin kuulolle väistöillä ja taivutuksilla.

Jumppasarjalla ensimmäiseen väliin mahtui yksi laukka-askel ja seuraava väli oli toteutattu innarina. Konna lähestyi esteitä melko vauhdilla, mutta meinasikin lyödä liinat kiinni ennen ensimmäistä hyppyä! Catia ennakoi hyvin ja nappasi pohkeet kunnolla kiinni, jolloin Konna hyppäsi mutta valitettavasti tipautti puomin. Seuraava hyppy tuli vähän liioiteltuna, jolloin Konna ajautui innarivälissä liian lähelle viimeistä estettä jonka yläpuomi myös tippui. Nostin ripeästi tippuneet puomit, jonka aikana Catia jatkoi laukkaa parilla ympyrällä ja lähestyi ripeästi luvan annettuani sarjaa. Muistutin pitämään pohkeet napakasti kiinni ja kevyen tuntuman suuhun ja Catia vieläpä vähän karjaisi ennen ensimmäistä hyppyä ja Konna ylitti esteen hienosti! Loppu sarjakin meni puhtaasti. Otimme vielä kaksi toistoa, jotka menivät hyvin ja kevyemmällä paineella. Tämän jälkeen aloin rakentamaan pientä rataa ja Catia ja Konna ottivat pienet välikäynnit.

Rata oli teknisesti melko yksinkertainen: melko helppoja teitä eikä kovin korkeita esteitäkään, mutta lisäsin rataan pari erikoisestettä. Rata alkoi tavallisella 80cm pystyllä, josta kaarrettiin aaltolankuille. Lankkujen jälkeen tuli vähän pidempi tie, jota seurasi pieni pituuseste vesimatolla. Radan lopussa oli yhden askeleen 90cm sarja. Konna aloitti varmasti pystyn ja lankut, mutta vesimattoa lähestyessä se selvästi alkoi epäröidä. Catia korjasi tilanteen painamalla pohkeet paremmin kiinni ja napauttamalla vähän raipalla ja este ylitettiin upeasti vaikka ensin näyttikin huonolta! Sarjaa ratsukko alkoi lähestyä hitaahkossa temmossa, jota kehotin lisäämään ja temmon lisäkysen myötä rata suoritettiin puhtaasti. Olin innoissani kuinka hyvin Catia luki ratsuaan ja kuinka nopeasti hän korjasi tilanteita! Ratsukko tuli radan vielä uudelleen saadakseen myös vesimaton lähestymisen nappiin ja se sujui hienosti. Konna oli jo hikinen, joten annoin luvan loppuverryttelyyn onnistuneen tehtävän päätteeksi.