Ukonketale

Luonne

Ketku ei ollut sellainen hevonen, mitä kahden työhevosen jälkeläiseltä toivottiin. En tiedä, kuinka monen polven takaa orin rakenne periytyi, mutta se ei ollut selvästikään kaikista rotevin ja vahvin hevonen vaan todella kevyt, ja kaiken lisäksi äärimmäisen nopeasti oppiva tapaus, joka pääsi nopeasti kiinni kouluratsastukseen. Kyllä Ketkun kanssa muutaman kerran käytiin näyttämässä taitoja myös työhevoskisoissa, ja älkää ymmärtäkö väärin, aivan yhtä omistautunut se sielläkin oli. Mutta kun ori sai ensimmäisestä koulukisoistaan kultamitalin, oli jopa kasvattaja aivan ällikällä lyöty!

Ketku on aika herkkä hevonen. Sellainen, jolle ei kannata ihan turhaan ärähdellä tai tehdä asioita liian kovakouraisesti. Ori nimittäin sulkeutuu helposti kuoreensa, ja sitä saa hyvän aikaa herkkujen kanssa maanitella takaisin ystäväksi. Harvemmin toisaalta Ketku antaa syytä ärähtää, sillä sen miellyttämisenhalu on todella korkeaa. Oli kyseessä sitten matka tarhalta talliin tai hoitotoimet käytävällä, ylisuorittaa ori niin polleana poikana aivan kaiken. Erittäin hyvin se antaa itseään harjata, mutta joskus pienikin vahinkohipaisu jalkaan saa orin nostamaan kavion ilmaan valmiiksi putsaukseen, ja jos nipussa olevia suitsia avaa liian lähellä orin päätä, voi olla varmaa, että ori alkaa hamuilla niitä suuhunsa jo kaukaa. (Okei, ehkä tässä syy, minkä takia hoitaja saattaa hieman ärähtää tai korottaa ääntään.)

Ratsastaessa Ketku on todella herkkä, aivan erilainen, mitä työhevossuvusta odottaisi. Se on todella kevyt kädelle, kuuntelee ratsastajan hengitystä todella hyvin ja suorittaa kaikki siirtymät ja ratsastusradan tiet todella täsmällisesti. Jos ratsastaja antaa selässä vahingossa ristiriitaisia apuja, lähtee Ketku kyllä tarjoamaan jotakin, oli se sitten oikea tehtävä tai ei. Kuten sanottua, on Ketkussa ”hieman” ylisuorittajan vikaa. Ketkun liike on näyttävää ja kaikki askellajit ovat mukavia istua ja helppoja säädellä selästä käsin. Ja mikä parasta, matkat kisapaikoille yleensä onnistuvat aivan ongelmitta, ja vieraassa ympäristössä ollessaan ori on todella rento, minkä takia Ketku on kaiken lisäksi äärimmäisen hyvä kisahevonen!

Haluaisin kirjoittaa Ketkusta jotakin työhevosena, mutta fakta on, että sen kanssa ei ole harrastettu työhevostoimintaa sitten vuoden 2021. Muistikuvissa se teki työnsä huolellisesti ja näytti aina parastaan, mutta elämä ja kisalajit veivät toiseen suuntaan.

Ketkun kanssa on todella ihana viettää aikaa silloin, jos haluaa nousta sellaisen hevosen selkään, joka antaa itsestään 110 %. Jos taas on olo, ettei jaksa mitään ylimääräistä säätöä, kannattaa silloin antaa Ketkulle lepopäivä ja mennä jonkun hieman passiivisemman hevosen luokse. Ketku kyllä keksii omat tapansa turhauttaa ihmistä, vaikka oikeasti se haluaa vain olla mieliksi.