Havun Jehna

Luonne

Kun tutun suomenhevoskasvattajan uuden tallin kasvatteja tuli myyntiin, lähdin saman tien tutustumaan vastasyntyneisiin varsoihin. Jehna oli vasta nuori, muutaman viikon ikäinen, mutta se teki minuun jo silloin vaikutuksen. Ori kulki varmajalkaisena emänsä perässä ja oli vielä hieman herkkä käsittelytilanteissa. Ei enää projektihevosia, ajattelin, mutta mitä enemmän Jehnaan ja sen vanhempiin tutustuin, uskoin, että tästä hevosesta tulisi vielä täydellinen kouluratsu Kuuralehtoon.

Jehna saapui meille lopulta nuorena hevosenalkuna, ja sen kanssa käytiin niin tallikäytös kuin ratsastuksen pohjataidotkin pitkän kaavan kautta läpi. Antoisaa se oli, ja opin paljon myös itse uutta, mutta helpommallakin varmasti olisi päässyt. Vasta muuttaneena Jehna oli todella voimakas ilmaisemaan mielipiteitään, ja jos sitä ei huvittanut työskennellä yhdessä, ei sitä voinut myöskään pakottaa. Kestikin hetki, että löysimme oikeat keinot löytää yhteinen sävel, ja hiljalleen arki alkoi rullata.

---

Arjessa Jehna ei ole vaikea, mutta se vaatii ihmiseltä selkeät rajat. Ori seisoo hoitaessa pääosin hyvin paikoillaan, mutta tylsistyessään saattaa keksiä itselleen tekemistä, kuten hamuilla taskuja, kuopia maata (herkkujen toivossa) tai siirrellä painoaan levottomasti jalalta toiselle. Jehna on varsasta asti ollut hieman herkkä käsittelytilanteissa, minkä takia hoitotoimenpiteitä ei kannata pakottaa läpi, vaan antaa orille aikaa. Jos joku kavio on liimattuna maahan, aloita toisesta. Tai jos kaulasta harjaaminen tuntuu epämukavalta, aloita selästä ja palaa myöhemmin takaisin. Kompromisseilla ja erityisesti oria kuunnellen Jehnan kanssa pääsee todella pitkälle. Taluttaessa ori kulkee reippaasti ja ryhdikkäästi, ja erityisesti muiden hevosten läheisyydessä sen ego tuntuu kasvavan ennestään. Onneksi ori kuitenkin tyytyy vain katselemaan muita hevosia kauempaa eikä tee suurta numeroa, vaikka se taluttajan silmin puhkuisikin vieressä täyttä orienergiaa.

Ratsuna Jehna on juuri sellainen, mitä sen upean koulusuvun perusteella voi odottaa. Orilla on tehokas oma moottori sekä kyky kantaa itseään, mikä tekee siitä näyttävän kouluhevosen. Liikkeet ovat joustavat, ja erityisesti ravitehtävissä Jehnalla on hyvä liike, joka on myös selästä käsin helposti säädeltävissä. Parhaimmillaan Jehna on silloin, kun myös ratsastaja on täysillä läsnä ja käyttää apujaan hengitystä myöten tarkasti ja johdonmukaisesti. Jos ratsastaja istuu vinossa ja painoavut ovat epätasaiset, ori kyllä näyttää sen taipumalla ties minkälaiselle mutkalle. Ehkä juuri tästä syystä Jehna ei ole varsinaisesti hyvä opetusratsu aloittelijoille, mutta sitäkin parempi kisaratsu kokeneemmille ratsastajille.

Jehna on suhteellisen helppo lastata, ja kisamatkat sujuvat usein ihan hyvin. Vieraassa paikassa Jehna on hieman epäileväinen varsinkin vieraita oreja kohtaan, minkä takia punainen rusetti on syytä sitoa häntään kiinni, mutta tutut rutiinit saavat sen onneksi myös rentoutumaan nopeasti ja itse kisasuoritus on yleensä erittäin vahvaa, vaikka ratsastajaa selässä tilanne jännittäisikin.

Jehna ei anna mitään ilmaiseksi, mutta juuri tästä syystä sen kanssa toimiminen on todella palkitsevaa. Tiedät varmasti tehneesi oikein, kun Jehna on kanssasi rentona, niin ratsastaessa kuin tallissa.