Korvat Koristeena

Luonne

Kora oli alun perin tarkoitus nimetä muiden tammavarsojen tavoin emän nimen perusteella. Pyörittelimme mielessämme Kuuralehdon Edlaa, Ennaa ja Edeniä, kunnes eräänä päivänä Sarita seisoi tarhassa, yritti saada tammavarsan huomion itseensä ja naurahti, että tällä hevosella taitaa olla korvat vain koristeena. Ensin nimi vakiinnutti paikkansa yhteisenä vitsinä tallityttöjen kesken, mutta kun rekisteröintipäivä lähestyi, eikä meillä ollut parempaakaan ehdotusta, päätyi tamma kantamaan nimeä myös aivan virallisesti. Meidän puolustukseksi täytyy kuitenkin sanoa, että nimi sopii kuin nenä päähän, sillä Koralla tuntuu olevan todella valikoiva kuulo…

Arjessa Kora on rauhallinen ja huomaamaton. Se seisoo hoitaessa nätisti, mutta lasittunut katse harhailee usein jossain kaukana. Välillä tammaa saa kutsua useamman kerran, ennen kuin se palaa nykyhetkeen. Jotain hyötyä tästäkin ominaisuudesta on: epämiellyttävät hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi rokotukset, sujuvat yleensä (kirjaimellisesti) aivan huomaamatta.

Taluttaessa Kora seuraa kiltisti, kunhan sen on ensin saanut ajatuksistaan liikkeelle, mutta yhtäkkiset ympäristön muutokset, kuten eilisen jälkeen pihaan ilmestynyt polkupyörä, saavat sen selvästi hieman pohtivaiseksi. Ylipäätään kaikki oudot ja uudet asiat herättävät Korassa epäluuloisuutta ja jännitystä, mutta sen sijaan, että tamma lähtisi suin päin karkuun, se prosessoi tilanteen ja valtaosalla kerroista toteaa kaiken olevan lopulta ok. Kora kuitenkin tarvitsee oman aikansa, eikä se olekaan malttamattomien ja nopeatempoisten ihmisten hevonen.

Kuten arvata saattaa, on Kora myös ratsuna hieman omissa maailmoissaan haahuileva. Tamma ei tarjoa mitään ilmaiseksi, ja jos ratsastaja jää selkään vain matkustamaan, katoaa myös tamma ajatuksiinsa ja tiputtaa vaihteen huomaamatta pienemmälle. Jos ratsastaja kuitenkin muistaa todella ratsastaa jatkuvasti, on Kora kouluratsuna todella taitava, aina vaativa B -tasolle asti koulutettu hevonen. Parhaimmillaan se on huolellisissa, teknisissä tehtävissä, ja sen vahvuuksia ovat väistöt, siirtymiset ja erityisesti ravissa tehtävät liikkeet, joissa se kantaa itseään kauniisti. Laukkatyöskentelyssä tamma tarvitsee enemmän tukea ratsastajalta: vastalaukka sujuu kyllä, mutta vaihtojen valmisteluissa ja tempon säilyttämisessä ratsastajan on oltava tarkkana, ettei ajatus karkaa kesken kaiken.

Esteillä Kora on hieman paremmin läsnä. Se ei ole radan nopein, mutta lähestyy esteitä harkiten ja hyppää siistillä, tasapainoisella tekniikalla. Tamma on varma suorittaja, joka ei hötkyile turhaan. Ratsastajan tehtäväksi jää pitää rytmi kasassa ja ajatukset koossa.

Kora ei ehkä aina ole ensimmäisenä portilla vastassa tai reagoimassa jokaiseen kutsuun, mutta kun sen kanssa selästä käsin löytää yhteisen sävelen ja saa sen kunnolla läsnä olevaksi, kuoriutuu tammasta tarkka, herkkä ja osaava ratsu. Toisinaan se vain tarvitsee hieman muistutusta siitä, että juuri nyt olisi hyvä hetki keskittyä.