Vuornan Unia

Kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
Nimi: Vuornan Unia, "Unni" Rekisterinumero: VH15-018-1784
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: Vuorna, Liia (VRL-11284)
Syntynyt: FI 14.08.2015, 6v ikääntyy satunnaisesti Koulutustaso: ko: vaB, re: 80 cm
Säkäkorkeus: 157 cm Painotus: Kouluratsastus
Väri: Rautias Suku: 2-polvinen

SV-I
20.09.2015: Syyskuun suomenhevosvarsojen arviointitilaisuudesta Unni palasi SV-I -palkinnon kera!

Tämä on virtuaalihevonen

Luonne

Siitä oli jo pitkä aika, kun maailmaan syntyi pieni Unia-niminen tamma. Tamman emä oli meidän tallillamme asuva Amaria, joka oli annettu liisinkiin Vuornan tilalle, ja isänä toimi kyseisellä tallilla asuva voikko kouluori Untamo. Varsa kasvoi tallilla nuoreksi vahvaksi tammaksi, jonka kanssa kierrettiin koulukisoja todella hyvällä menestyksellä.

Kun tamma oli kuusivuotias, törmäsin sen myynti-ilmoitukseen netissä. Alustavat kaupat oli sovittu erään toisen tallinomistajan kanssa, mutta minun täytyi silti ottaa omistajaan yhteyttä ja kysellä hieman tamman tulevaisuudensuunnitelmia, olihan Unnin emä yksi arvokkaimmista tammoistani. Monen mutkan kautta ostosuunnitelmat muuttuivat, ja tamma oli valmis muuttamaan meille heti kun se oli mahdollista. Niinpä lähdin eräänä tiistaina ajamaan heti aamusta kohti Vuornan hevostilaa, jossa Unia odotti hakua uuteen kotiinsa.


Unia on helppo hevonen, jonka kanssa hoitotilanteet sujuvat usein melko jouhevasti, vaikka se ei malttaisikaan seistä kovin pitkään paikoillaan. Satulavyötä kiristäessä tammalla on paha tapa hieman pullistella, mutta kunhan selkään pääsee, antaa tamma laittaa varusteet kunnolla päälleen. Harjaukset, pesutilanteet, eläinlääkärit ja kengitykset sujuvat kaikki todella hyvin, kunhan ei jää pitkäksi aikaa haaveilemaan; hermostuessaan seisoskelusta Unni alkaa steppailla paikoillaan ja heilutella levottomana päätään. Harvemmin siihen pisteeseen kuitenkaan päädytään. Taluttaessa Unni kulkee rauhallisena ihmisen perässä, joskin se saattaa satunnaisesti jäädä katselemaan laitumella juoksevia hevosia. Muutenkin maastakäsin työskentely on ihan mukavaa, ja tamma tekee mielellään kaiken, mitä ihminen pyytää.

Ratsastaessa tamma on todella yritteliäs, ja sillä riittää motivaatiota pidempiinkin harjoituksiin. Unni on todella pitkäjänteinen ratsu, joka ei kavahda hieman voimakkaampiakaan apuja. Tamman kanssa on todella helppo löytää yhteinen sävel, sillä se ottaa mielellään selkäänsä millaisen ratsastajan tahansa. Parhaimmat puolet tammasta saa kuitenkin ihminen, joka on yhtä lailla pitkäjänteinen ja napakka avuissaan.

Unni saattaa olla ratsastuksen alussa hieman tahmea, mutta se ei tarvitse hirveän pitkiä alkulämmittelyjä saadakseen askeliaan ilmaviksi ja joustaviksi. Unnilla on kaikin puolin todella hillityt ja hyvätempoiset liikkeet, joskus jopa hieman liian vauhdikkaat, jos tamma oikein innostuu. Tamman koulutustaso on vaativa B, joskin tamman kanssa on harjoiteltu esimerkiksi laukanvaihtoa pienillä askelmäärillä. Unni on todella nopea oppimaan asioita, ja se jaksaa toistaa tehtäviä niin kauan kuin on tarve. Tamman vahvuuksia ovat ehdottomasti erilaiset taivutukset ja väistöt, mutta siirtymiset tapahtuvat yleensä hieman hitaammin, mitä kouluratsulta voisi toivoa.

Unnin kanssa on mukava silloin tällöin hyppiä esteitä, joita se ylittää aina 80 senttimetriin saakka. Rataesteillä tamma kuitenkin sekoaa välillä hieman laskuissa ja lähes kompastelee omiin jalkoihinsa, mutta sen sijaan maastoesteet ovat enemmän tamman mieleen. Muutenkin Unnin kanssa on mukava lähteä pitkille maastoreissuille, joiden aikana se suorastaan rentoutuu silmissä, eivätkä vastaan tulevat autot tai lenkkeilijätkään saa sitä jännittymään.

Uudet tilanteet ja paikat saavat Unnin hieman varuilleen, mutta se rauhoittuu nopeasti huomatessaan, ettei mitään hätää ole. Kisapaikoille lähtiessä lastauksen kanssa saattaa olla pientä vääntöä, mutta takaisin tullessa Unni kulkee kiltisti ihmisen perässä koppiin - tietäähän se pääsevänsä kotiin. Vaikka tamma tyytyykin ensin katselemaan kaukaa uusia asioita, hevosia ja ihmisiä, tulee se kuitenkin melko nopeasti varovaisin askelin tekemään tuttavuutta. Yleisesti voidaan sanoa, että Unni tulee ihmisen kuin ihmisen ja hevosen kuin hevosen kanssa hyvin toimeen.

Kaikin puolin Unni on todella reipas ja mukava tamma, jonka kanssa on helppo viettää päivää. Unnin kanssa on mukava kokeilla uusia lajeja ja harjoitella uusia tehtäviä, sillä se on todella motivoitunut hevonen työskentelemään ihmisten kanssa.


Suku

i. Maanan Untamo
sh, vkk 155cm
-
ii. Kirpakan Utu
-
iii. Kosken Soittaja
evm
iie. Utuinen Elovalkea
evm
ie. Valonna
-
iei. Valotus
evm
iee. Narina
evm
e. Mäkisuon Amaria
sh, rt, 158cm
KRJ-I, SLA-I, YLA1, SV-II, VAR-I
ei. Liinavuoren Eemeli
-
eii. Kirman Murto
evm
eie. Liinavuoren Emma
evm
ee. Lumimetsän Aisla
-
eei. Lokkipoika
evm
eee. Lumimetsän Aamu
evm

eii. Kirman Murto (rt, 159 cm) oli komea ori, joka ehti kokea elämänsä aikana paljon. Ori syntyi pienellä ratsastuskoululla, mutta se myytiin jo puolen vuoden iässä eteenpäin kisaratsuksi Ouluun. Murtoa alettiin kouluttaa jo nuorena hyvällä menestyksellä, ja heti kisaiän saavutettuaan se starttasi sekä este- että kouluratsastuskisoissa. Murron kanssa käytiin kokeilemassa onnea myös maastoestekisoissa, ja myöhemmin sen kanssa lähdettiin kiertämään kenttäratsastuskisoja. Upean ulkomuotonsa vuoksi Murron kanssa käytiin näyttelyissä, ja seitsemänvuotiaana se kantakirjattiin toisella palkinnolla. Kisauransa aikana Murto sai seitsemän jälkeläistä, joista suuri osa myytiin käyttöön ja näyttöön. Hyvän kapasiteetin ja ulkonäön lisäksi ori periyttää energistä ja motivoitunutta luonnetta. Nykyään Murto viettää rattoisia eläkepäiviä pienellä yksityistallilla Oulun lähettyvillä.

eie. Liinavuoren Emma (rt, 156 cm) oli ratsastuskoululla elämänsä asunut tamma, joka oli ehdottomasti monen ratsastajan suosikki. Vaikka Emma oli äärettömän energinen, se jaksoi sietää aloittelijoiden potkimiset ja yhtä lailla rauhoittua hyväksi kouluratsuksi osaavien ratsastajien alla. Emman kanssa käytiin satunnaisesti kiertämässä lähialueen kouluratsastuskisoja, ja kapasiteetti tällä riitti vaativa B -tasolle saakka. Emma siirtyi eläkepäivinä tallin yksityispuolelle puskaratsuksi, mutta se jouduttiin lopettamaan päivää vaille 20-vuotiaana pitkään jatkuneiden jalkavaivojen takia. Varsoja Emma ehti saada yhteensä kaksi kappaletta, joista toinen asuu yhä ratsastuskoululla ja toinen myytiin eteenpäin kisaratsuksi.

eei. Lokkipoika (rkm, 156 cm) oli Lapissa koko elämänsä asunut ori. Se syntyi pienelle vaellustallille laskettelukeskusten lähettyville, jossa se sai hyvän pohjakoulutuksen itselleen. Lokin kanssa kierrettiin nuorena jonkin verran koulukenttiä, mutta lopulta se palasi takaisin vaellushevoseksi. Komean ulkokuorensa ja äärettömän helpon luonteensa takia sitä haluttiin käyttää jonkin verran jalostukseen, ja Lokki ehti saada elämänsä aikana viisi jälkeläistä. Kimon elämä päättyi 26-vuotiaana yleiskunnon romahtamisen myötä, ja se löydettiin aamulla laitumelta nukkumasta ikiunta.

eee. Lumimetsän Aamu (rt, 152 cm) oli puhdas vahinkovarsa, joka kuitenkin kasvatettiin rakkaudella. Se asui pienellä yksityistallilla emänsä kanssa ja kävi useissa kouluratsastuskisoissa sijoittumassa. Aamu oli myös ulkonäkönsä puolesta oikea mallikappale, ja se kantakirjattiin toisella palkinnolla kymmenvuotiaana. Luonteeltaan tamma ei ollut kaikkein helpoin ja yhteistyökykyisin, mutta kun sille näytti, kuka johtaa, jätti se venkoilut sikseen. Aamu eli aivan normaalia kisa- ja harrasteratsun elämää 21-vuotiaaksi, kunnes se lopetettiin jatkuvan ähkykierteen takia.

Jälkeläiset
   Syntynyt Varsa Isä Saavutukset
   00.00.2000 t. nimi nimi -
   00.00.2000 t. nimi nimi -

Tarjolla jalostukseen!



Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirjat


KRJ sijoituksia 42 kpl

26.09.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 4/60
29.09.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 2/60
29.09.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 3/60
30.09.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 4/60
02.10.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 1/60
06.10.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 7/60
07.10.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 1/60
10.10.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 2/60
28.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
30.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 6/40
31.12.2015 - kutsu - KRJ / vaB - 6/40
03.01.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
04.01.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/40
06.01.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40

09.01.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 6/50
13.01.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/50
14.01.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/50
31.01.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 8/70
22.03.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
24.03.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 6/40
26.03.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/40
30.03.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
30.03.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
03.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/30
10.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 2/30
11.04.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/30
18.07.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
02.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40

06.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/40
08.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/40
08.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/40
11.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
13.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 4/40
14.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 6/40
14.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/35
15.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/35
15.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
16.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 6/40
16.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 3/40
17.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 1/40
19.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 5/35
26.08.2016 - kutsu - KRJ / vaB - 6/40

03.09.2016 Kouluvalmennus - kirjoittanut: Maikku, vieraileva valmentaja (Siguri)

Saavuin iltapäivällä maneesiin odottamaan päivän ratsukkoa. Sarita ja Unia saapuivat pian seurakseni, joten autoin ratsastajan selkään ja pyysin heitä aloittamaan alkukäynnit. Olin viime kerralla pyytänyt ratsukkoa saapumaan paikalle ilman satulaa, sillä tänään lähtisimme tekemään hieman tasapainoharjoituksia.

Alkukäyntien jälkeen aloimme tehdä erilaisia siirtymisiä sekä seuraavanlaista rataa toisella puolen kenttää: pitkä sivu tuli kulkea myötälaukassa, sivun lopussa tehdä täyskaarto ja jatkaa vastalaukassa pitkän sivun halki. Ennen lyhyttä sivua ratsukon tuli siirtyä raviin, pysähtyä lyhyen sivun puolivälissä, tehdä takaosankäännös ja suorittaa sama tehtävä uudelleen. Ratsastaja vaikutti ymmärtävän radan ja lähti suorittamaan sitä Unian kanssa.

Rata vastalaukkoineen kaikkineen sujui erittäin hyvin ilman satulaakin. Unia tuntui olevan jopa hieman paremmin kuulolla, mikäli mahdollista. Varsinkin pohjetta se kuunteli upeasti, ja takaosankäännökset sujuivat erittäin hyvin. Jatkoimme radan parissa jonkin aikaa, kunnes siirryimme tekemään hetkeksi aikaa temponlisäystä pitkillä sivuilla ravissa. Ratsastajan tuli todella pitää istunta hyvänä, ettei se pomppinut tamman selässä kovasti, mutta kaikin puolin lisäykset näyttivät hyvältä. Niinpä pyysin ratsastajaa siirtymään käyntiin ja antamaan tammalle pitkät ohjat.

Lopputunnista lähdimme tekemään hieman leikkisämpiä tehtäviä, kuten maailmanympärysmatkaa ja muutamia muita jumppatehtäviä ratsastajalle. Tämän tuli kurkottaa vastakkaisen puolen käsillä toisen puolen varpaita, mennä hevosen selälle makaamaan, koskettaa hevosen korvia ja lyödä jalat yhteen hevosen niskan päällä. Kaikin puolin Sarita selviytyi tehtävistä hyvin muutamaa horjahdusta lukuun ottamatta. Selässä hän kuitenkin pysyi ja myönsi myös, että leikkitunti oli ihan virkistävä valmennusviikon päätteeksi.

Annoin ratsukon vielä kävellä hetken aikaa pitkin ohjin uralla, kunnes oli aika siirtyä tallille. Lähdin kävelemään ratsukon kanssa yhdessä kohti tammatallia, jossa hoidimme Unian tarhakuntoon.

02.09.2016 Kouluvalmennus - kirjoittanut: Maikku, vieraileva valmentaja (Siguri)

Tänään oli valmennusviikon toiseksi viimeinen päivä. Eilinen valmennus oli jäänyt hieman kesken sulku- ja avotaivutusten osalta, joten annoin ratsukon suorittaa itsenäisesti huolelliset alkulämmittelyt ennen kuin lähtisimme käymään läpi taivutuksia.

Kun Unia oli rentoutunut ratsastajan alla, lähdimme harjoittelemaan avotaivutuksia uraa pitkin. Ratsastaja asetti hevosen hyvään asentoon ja lähti sitten etenemään uralla upeassa taivutuksessa. Ihmettelin ääneen, mitä ihmettä eilisen jälkeen oikein tapahtui, sillä tammahan osasi taivutukset erittäin hyvin. Ratsastaja myönsi olleensa eilisen valmennuksen lopulla jo niin väsynyt, että vika löytyi mahdollisesti sieltä päästä. Jatkoimme avotaivutuksia ensin uraa pitkin ja sitten vapaalla uralla keskihalkaisijalla.

Kun avot sujuivat hyvin, siirryimme sulkutaivutuksiin. Nekään eivät tuntuneet tuottavan ratsukolle ongelmia, kunhan ratsastaja vain viitsi asetella hevosen kunnolla ennen tehtävää. Niinpä teimme sulkujakin hetken aikaa sekä uralla että vapaalla uralla, kunnes vaihdoimme seuraavaan tehtävään.

Lähdimme tekemään laukkakahdeksikkoa ensin niin, että toinen ympyrä kuljettaisi myötälaukassa ja toinen ravissa. Sen jälkeen jatkomme kahdeksikkoa niin, että kahdeksikon keskipisteessä tuli vaihtaa laukka käynnin kautta. Lopulta jätimme myös vaihdot pois, jolloin toinen ympyrä mentiin myötä- ja toinen vastalaukassa. Ratsukon tuli todella tehdä töitä kahdeksikolla, ja se näkyi. Ratsastajan ilme oli todella keskittynyt, ja myös Unia kuunteli jokaista pientäkin apua tarkasti. Ratsukko kuitenkin suoritti jokaisen tehtävän kunnialla, joten annoin heille hiljalleen luvan siirtyä pitkin ohjin käyntiin.

Ratsukon suorittaessa loppukäyntejä kerroin, että seuraavan valmennuksen menisimme ilman satulaa - ratsastajan tuli siis varautua tasapainottelemaan kunnolla!

01.09.2016 Kouluvalmennus - kirjoittanut: Maikku, vieraileva valmentaja (Siguri)

Unia oli viettänyt edellisenä päivänä vapaapäivää, ja se todella näkyi. Tamma tuntui tarvitsevan tänään normaalia pidemmät alkulämmittelyt rentoutuakseen ratsastajan alla, mutta onneksi meillä oli hyvin aikaa. Teimme erilaisia siirtymisiä, voltteja, kiemurauria ja vastalaukkaharjoituksia, kunnes ratsukko alkoi vaikuttaa valmiilta päivän varsinaisiin tehtäviin.

Lähdimme harjoittelemaan lisättyjä askellajeja uralla ensin käynnissä ja sitten ravissa. Ratsukon tuli kulkea pitkät sivut lisättynä ja hidastaa vauhti normaaliin ennen lyhyttä sivua. Sarita ja Unia lähtivät hyvillä mielin työskentelemään, ja ensimmäinen lisäys sujui oikein mallikkaasti. Toisella kerralla tehtävä näytti enemmän temponlisäykseltä, mutta Sarita tsemppasi huomattavasti seuraavaa pitkää sivua varten. Muutaman epäonnistumisen jälkeen lisäykset alkoivat sujua niin hyvin, että uskalsimme siirtyä suorittamaan tehtävää ravissa.

Lisäykset ravissa onnistuivat jopa paremmin kuin käynnissä, sillä ratsukko oli saanut ideasta kiinni. Muutimme rataa hieman, ja ratsukon tuli tehdä tiimalasin muotoista kuviota lyhyillä sivuilla sekä lävistäjillä. Koska lisäykset näyttivät todella hyviltä, annoin ratsukon suorittaa tehtävää jonkin aikaa itsenäisesti ja jäin itse ihailemaan vierestä ratsukon liikkumista.

Lisäysten jälkeen lopputunnista aloimme vielä harjoitella avo- sekä sulkutaivutusta käynnissä. Ne eivät kuitenkaan tuntuneet tänään onnistuvan ollenkaan, joten muutaman yrityksen jälkeen siirryimme loppuverryttelyihin ja totesin ratsastajalle, että tässä olikin meille huomisen valmennuksen ohjelma.

30.08.2016 Kouluvalmennus - kirjoittanut: Maikku, vieraileva valmentaja (Siguri)

Valmennusviikon toisen päivän aloitimme lämmittelemällä maapuomeilla. Sarita ja Unia olivat valmennuksen alusta asti todella motivoituneita työskentelemään, joten askelten pidentämiset ja lyhentämiset puomien avuilla onnistuivat odotettua paremmin. Laitoimme puomeja myös kaarevalle uralle sekä joka toisen välin lyhemmäksi ja joka toisen pidemmäksi, ja ratsukko selätti vaikeatkin tehtävät erinomaisesti.

Puomilämmittelyjen jälkeen aloitimme laukkatyöskentelyn. Teimme ensin muutamia ravi-laukka-käynti-siirtymisiä uralla, jotta Unia saataisi kunnolla avuille. Siirtymisten jälkeen lähdimme tekemään myötälaukassa pääty-ympyröitä, joiden aikana Unia meinasi hieman työntyä sisäänpäin ympyrältä. Ratsastaja sai kuitenkin tamman kulkemaan halutulla uralla, joten työskentely alkoi näyttää todella hyvältä.

Jatkoimme laukkaharjoituksia keskiympyrällä ensin myötälaukassa, ja kun se näytti erittäin mallikkaalta, siirryimme vastalaukkaan. Tasapainon löytäminen oli ratsukolla hieman hukassa, mutta ratsastajan suoristamisen sekä muutaman siirtymisen jälkeen ratsukko löysi hyvän, aktiivisen ja tasapainoisen vastalaukan.

Jatkoimme ympyrällä työskentelyä, kunnes oli aika lopetella. Annoin ratsukon suorittaa huolelliset loppukäynnit, sillä tunti oli ollut melko rankka. Huomenna olisi vapaapäivä, mutta jatkaisimme työskentelyä tästä torstaina. Kiitin ratsukkoa hyvästä valmennuksesta ja annoin heidän palata tallille, kun itse jäin siivoamaan puomeja sivuun.

29.08.2016 Kouluvalmennus - kirjoittanut: Maikku, vieraileva valmentaja (Siguri)

Tänään pyörähti käyntiin valmennusviikon ensimmäinen päivä. Odotin maneesissa valmiina, kun Sarita ja Unia astelivat sisään. Pyysin ratsukkoa suorittamaan itsenäiset alkulämmittelyt ja jäin itse seuraamaan sivusta, kuinka ratsastaja ja hevonen pelasivat yhteen.

Alkulämmittelyjen jälkeen päätimme käydä aivan perusasioita läpi. Aloitimme siirtymisistä, jotka sujuivat ratsukolta oikein hyvin, sillä ratsastaja osasi käsitellä Uniaa hyvin napakoilla avuilla. Teimme alkuun myös hetken aikaa voltteja sekä kiemurauria, jotta saisimme tamman varmasti kaikkialta auki. Kun tamma alkoi hiljalleen rentoutua kunnolla ratsastajan alla, pääsimme aloittamaan päivän varsinaiset tehtävät.

Teimme ratsukon kanssa muutamia pohkeenväistötehtäviä ensin uralla ja sitten halkaisijalla vapaalla uralla. Unia kulki todella upeasti ohjan ja pohkeen välissä, ja se todella kuunteli ratsastajaa. Raviväistöt tuottivat Saritalle ensin hieman ongelmia, sillä hän teki tarvittavat pidätteet liian myöhään, jolloin myös Unia reagoi myöhässä, mutta muutaman virheen jälkeen myös raviväistöt sujuivat ongelmitta.

Tunnin lopuksi pyysin ratsukkoa vielä siirtymään keskiympyrälle laukkaan. Unian takajalat jäivät ensimmäisillä kierroksilla lähes laahaamaan maassa ja laukka oli hyvin tahmeaa, mutta napakoilla avuilla ratsastaja sai lopulta Unian liikkumaan halutulla tavalla. Kun laukka sujui molempiin suuntiin hyvin, annoin ratsukolle luvan siirtyä käyntiin pitkin ohjin. Tästä oli hyvä aloittaa valmennusviikko!

28.08.2016 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut: Maikku, vieraileva valmentaja (Siguri)

Kuuralehdon omistaja oli soittanut minulle eräänä lauantaiaamuna ja kysynyt, olisiko minulla kiinnostusta tulemaan paikalle ja viettämään muutaman hevosen kanssa tehovalmennusviikon. Kalenterini näytti tyhjää jo parin viikon päähän, joten lupasin aloittaa valmennukset kyseisen viikon maanantaina. Niinpä aloin suunnitella hieman etukäteen tulevia valmennuksia ja kävin paikan päällä myös ratsastamassa valmennettavat hevoset kertaalleen, jotta tiesin, mitä minulla oli vastassa.

Olin kuullut Unia-tammasta vain hyvää, ja kieltämättä ihastuin hevoseen hetkessä. Se antoi minun hoitaa itsensä liikauttamatta korvaansakaan ja seurasi minua kiltisti maneesiin. Tammasta huomasi, että se oli viettänyt pitkän kesän laitumilla, sillä pieni heinämaha oli piilottanut lihakset alleen. Onneksi siitäkin päästäisi kovalla liikunnalla eroon.

Ratsastushetki sujui Unian kanssa erittäin hyvin, ja pääsin nopeasti jyvälle siitä, millainen tamma oli ratsastaa. Niinpä annoin sen kulkea loppuajan pitkin ohjin kenttää ympäri ja mietin loppuun tulevan valmennusviikkomme. Ratsastuksen jälkeen lähdimme kulkemaan takaisin tallille, jossa purin tamman varusteet sen yltä ja laitoin tämän iltakuntoon. Hieno hevonen, kieltämättä, meille tulisi oikein hyvä viikko.