Mörk Strumpa

i. Larssons Kaj (sh, mrn, 167 cm) on mustanruunikko ori, jolla on kisattu Vaativaa A:ta yllättävän hyvillä tuloksilla orin luonteeseen nähden. Liikkeet sillä kyllä on hyvät, mutta Kaj tuppaa olemaan melko laiska ja sitä saa työstää aika paljon, jotta sen saa tekemään vaaditut asiat terävästi. Oikeanlaisen lämmittelyn jälkeen ori kuitenkin tekee pyydetyt asiat oikein kivasti ja onhan se nyt näyttävä tapaus, kunhan sen vaan saa ensin liikkumaan kunnolla. Jälkeläisiä Kajlla on kahdeksan kappaletta, joille se ei ole varsojen onneksi periyttänyt laiskuuttaan, vaan lähinnä hyvää liikettä ja mukavan näköistä rakennettaan.

ii. Kristoffer (sh, mrn, 167 cm) onkin sitten aivan jälkeläisensä vastakohta. Sen kisatulokset eivät mitään päätä huimaavia ole, koska sen keskittymiskyky on aivan luokattoman huono, jonka takia se ei jaksa keskittyä kisoissakaan itse suoritukseen. Onnekseen sen rakenne on kuitenkin erinomainen, joten sitä on sen takia pelkästään haluttu käyttää jalostukseen. Jälkeläisiä ei toki ole kuin kolme, mutta jokainen niistä loistaa omalla sarallaan kisoissa.

iii. Magnus (sh, mrn, 167 cm) on erittäin komea ilmestys. Se on rakenteeltaan vankka ja lihaksikas, mutta luonne onkin sitten vähän toista. Magnusin kanssa ei pärjää arat ihmiset, vaan sen kanssa pitää osata olla jämäkkä ja tietyllä tavalla peloton. Kisoissa orin hännässä roikkuu aina punainen rusetti ja se pidetään muutenkin muista hevosista kauempana, jottei mitään satu. Itse suorituksen aikana hevonen on kuitenkin yritteliäs ja siitä huokuu se, että se tietää olevansa hieno. Jälkeläisiä orilla on 12 kappaletta, joiden onneksi tämänkään orin luonne ei ole varsoille periytynyt, mutta liikkeet ja rakenne senkin edestä.

iie. Malena (sh, m, 157 cm) on melko tuntematon tamma, joka on lähinnä ollut omistajansa maastopollena. On se toki muutamat kisat käynyt pyörähtämässä ja menestys ollut ihan ok, mutta ei kuitenkaan niin hyvää, että sitä olisi enemmän jaksattu kisata. Luonteeltaan tamma on kultainen ja lempeä, jonka kanssa on ilo työskennellä ja se on ollut äärettömän hyvä emä kahdelle varsalleen.

ie. Larssons Leila (sh, rn, 164 cm) on energinen ja herkkä tapaus, jonka sielunelämää täytyy ymmärtää, jotta sen saa toimimaan kunnolla. Raipalla hipaisuunkin se reagoi niin, kuin sitä olisi lyöty sieluun asti ja kädenkin pitää olla erittäin pehmeä, muuten tamma painelee pää taivaassa ja selkä ties missä eteenpäin. Oikean ratsastajan kanssa Leilasta tulee esille mitä hienoin kouluratsu ja liikkeitään se onkin sitten periyttänyt kolmelle varsalleen.

iei. Olav (sh, m, 163 cm) on kiltti ja leppoinen tuntipuksu, vaikka se ori onkin. Luonteeltaan se on kiltti ja oria pystyy käsittelemään kuka vaan. Olav on kisannut Vaativa B-tasolla ihan hyvillä tuloksillakin, mutta erinomaisen luonteensa takia jäänyt tekemään tuntihommia pääasiassa. Jälkeläisiä sille on kuitenkin ehtinyt kerääntyä 10 kappaletta.

iee. Larssons Leonora (sh, rt, 156 cm) on oikea prinsessojen prinsessa, luonteeltaan siis. Se ei pidä vedestä, mudasta tai muustakaan liasta. Se on herkkähipiäinen ja vaatii pehmeää käsittelyä niin harjatessa, kuin muutenkin. Ratsuna se on kuitenkin yritteliäs, kunhan vain ei ole märkä ja lällyinen kenttä. Kisoissa tulokset ovatkin olleet vaihtelevia ihan vaan sen takia, että joskus Leonora ei ole suostunut liikkumaan trailerista yhtään mihinkään sään ollessa huono. Jälkeläisiä tammalla on vain yksi, mutta ei se määrä, vaan laatu. Herkkyyttään se kylläkin periytti ainoalle varsalleen, muttei onneksi yhtä pahana kuin hällä itsellään on.

e. Grön Vante (sh, rn, 159 cm) on kärsivällinen ja seuraa rakastava tamma. Sen kanssa voi kokea ne kliseisimmätkin heppaleffa-tilanteet, kun tamma laukkaa laitumelta portille vastaan hirnuen iloisesti. Sen kanssa on moni pikkutyttö ja -poika saanut opetella hevosen hoidon ja ratsastuksen alkeet, koska tamma on niin helppo ja kiltti. Jälkeläisiä tammalla ei ole kuin kaksi, joista molemmat ovat pärjänneet oikein mukavasti maailmalla.

ei. Pilven Piirtäjä (sh, rn, 161 cm) myytiin jo ihan pikkuvarsana Ruotsiin, missä se pääsi kuuluisan kouluratsastajan omistukseen. Menestystä tuli ja suunnitelmat oli kovat orin kohdalla, mutta valitettavasi kaikki ei mennyt niin kuin piti. 8-vuotiaana ori oli päässyt karkuun laitumelta ja juossut voimakkaasti virtaavaan koskeen, josta se ei enää ylös päässyt vaan hukkui. Yhden tamman se kuitenkin ehti astumaan onnistuneesti ja sieltä tulikin oikein kaunis ja ihana tammavarsa, joka peri isänsä lempeän ja kärsivällisen luonteen.

eii. Taiteilijasielu (sh, rn, 162 cm), kuten nimikin jo kertoo, kyseessä on melko mielenkiintoinen tapaus. Ori on herkkä ja vähän ehkä jopa raukka tapaus. Se ei ikinä ole haastanut yhdenkään orin tai muun hevosen kanssa riitaa, vaan se alistuu kohtaloonsa olla pahnan pohjimmainen. Ratsunakin Taiteilijasielu on nöyrä, mutta vaatii kuitenkin pehmeät otteet ja saattaakin suutahtaa melkoisesti kovista otteista. Kisoissa ori on suoriutunut ihan hyvin, mitä nyt välillä se saattaa järkyttyä jostain yllättävästä asiasta, jolloin pasmat menevät sekaisin ja suorituskin todennäköisesti penkin alle. Jälkeläisiä orilla on kuitenkin kahdeksan kappaletta, jotka ovat perineet isänsä rakenteen ja vähän ehkä herkkyyttäkin.

eie. Hallatar (sh, rt, 155 cm) on perus suomenputte. Jääräpäinen ja rauhallinen tamma, jonka kanssa joutuu oikeasti töitä ratsastaessa tekemään. Kisoissa Hallatar ei ole oikein pärjännyt, mutta näyttelyissä senkin edestä. Rakenne sillä on erinomainen ja onhan se nyt muutenkin nätti kuin karkki. Kolmelle varsalleen se on periyttänyt näitä edellä mainittuja ominaisuuksia, mutta jääräpäisyys on onneksi jäänyt vähemmälle.

ee. Röd Mössa (sh, rt, 154 cm) on varmajalkainen ja raudanlujilla hermoilla varustettu vaellusratsu. Se myytiin vaelluskäyttöön aikanaan, koska kisatulokset olivat suoraan sanoen surkeita ja sen silloinen omistaja totesi, ettei tee hevosella mitään, jossei sillä voi kisata. Niin Röd Mössa siis päätyi vaellustallille luottoratsuksi ja onpa sillä kaksi varsaakin tehty. Emältään varsat perivät varmajalkaisuuden ja kärsivällisyyden korrektin rakenteen lisäksi.

eei. Fredrikson (sh, m, 162 cm) on hevonen, joka tietää arvonsa. Sitä ei voi käsitellä ihan miten sattuu, mutta otteiden pitää kuitenkin olla varmat ja ihmisen pitää tietää mitä tekee. Fredriksonilla voi kyllä aloittelijatkin köpötellä, mutta Vaativan A:n liikkeisiin vaaditaan oikeasti osaava ratsastaja, joka osaa pyytää asiat juuri oikein. Ori on myös aikalailla sellainen yhden ihmisen hevonen, jonka takia se onkin päätynyt eräälle kouluratsastajalle, joka hoitaa hevosensa itse. Jälkeläisiä Fredriksonilla on kuusi kappaletta.

eee. Blå Halsduk (sh, rt, 152 cm) on yritteliäs ja reipas tamma, joka rakastaa huomiota. Kisoissakin se tekee kaikkensa ollakseen huomion keskipiste, eikä siihen kyllä yleensä paljoa vaadita. Ulkonäkö itsessään jo riittää kiinnittämään ihmisten huomion tammaan, koska se on erittäin kaunis ja sopusuhtainen hevonen ja kuin pisteenä i:n päällä, sen liikkeetkin ovat erinomaiset. Tamma on kiertänyt omistajansa kanssa kisoja ja kissanristiäisiä, vaikka kuinka paljon ja menestys on aina taattu. Jälkeläisiä sillä ei ole kuitenkaan kuin yksi, koska omistaja on halunnut keskittyä kisoihin ja muihin tapahtumiin.

Sukuselvitys © Jaana K.