Sindaril

Historia

Olimme etsineet jo pidemmän aikaa Samballe hieman pienempää ponikaveria. Kriteerit eivät olleet korkeat: shetlanninponiori tai -ruuna, jolla pystyisi mahdollisesti myös kisaamaan valjakkoajossa. En kuitenkaan osannut odottaa, että iskisin silmäni juuri ajokoulutuksen aloittaneeseen oriin, jonka molemmat vanhemmat olivat pärjänneet näyttelyissä sekä kisoissa erinomaisesti. Nuori ori tuntui olevan niin ulkonäkönsä kuin sukunsakin puolesta täydellinen poni, ja jo ennen Monstron saapumista kotiin tiesin, että tulisimme pääsemään elämässä vielä pitkälle!

Luonne

Kerromme Monstrosta lisää, kunhan pääsemme tutustumaan puolin ja toisin paremmin! Tässä kuitenkin lyhyt kuvaus ensimmäisten päivien perusteella:

Monstro on lunki poni. Vähän äijämäinen, mutta sellainen rento tyyppi, jonka kanssa on aina mukava työskennellä. Rehti ja rehellinen, hyvin suoraviivainen, aina kuitenkin yhteistyökykyinen. Välillä tuntuu, että Monstrolta puuttuu saaliseläimen vaisto kokonaan, ja siinä, missä muut ponit juoksevat kovia ääniä ja yhtäkkisiä liikkeitä karkuun, Monstro nostaa rauhassa päänsä ruohikosta ja jää tutkimaan, mikä äänen aiheutti. Tai sitten se jatkaa tyytyväisenä syömistään iloisena siitä, että muiden poistuessa paikalta hänelle jäi enemmän ruokaa.

Työskennellessä selästä tai kärryistä käsin tuntuu, että Monstro ei aina itsekään muista olevansa vain pieni poni. Se liikkuu todella sulavasti ja isoilla – joskus jopa hieman turhan liioitelluilla – askelilla eteenpäin. Erityisesti valjakkoajossa Monstro ei ole kovin vauhdikas, mutta sen sijaan nopea reagointi ajajan apuihin sekä myös tuomareiden silmää miellyttävät liikkeet tuovat usein pisteet kotiin. Ihan liikoja ei myöskään kannata odottaa valjakkoajon kestävyysosuudelta, sillä vaikka Monstrolla riittää puhtia, tykkää se mielellään myös jäädä matkustelemaan rauhassa ja nauttimaan kivasta kelistä.

Monstron suvusta löytyy todella menestyneitä ja palkittuja valjakkoponeja. Rakenteeltaan ponit ovat olleet erinomaisia, ja ensimmäisestä kahdesta polvesta kaikki ponit on kantakirjattu - emälinjan tammat jopa ensimmäisellä palkinnolla. Monstron sukulaisilta löytyy luonnetta moneen lähtöön: isän puolen rauhalliset ponit ja emän isän puolen ponien haastavuus yhdistyvät melkoiseksi ruletiksi, ja koskaan ei tiedä, minkälainen poni jälkeläisestä tulee. Monstron kuitenkin odotetaan periyttävän jälkeläisilleen päistärikköä väritystä, hyvää askelta ja vähintään kelvollista luonnetta.

Valjakkoajokisat (0 kpl)

20.06.2020 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut Juli, omistaja (Siguri)

Monstro muutti meille ilman suurempia myyntiehtoja. Kasvattajien Amelien ja Bettiinan kanssa oli kuitenkin puhetta, että mikäli haluaisimme lähteä orin kanssa kantakirjaustilaisuuteen – vanhempien puolesta se kun oli mahdollista – niin he auttaisivat meitä. Kiitollisena otin avun vastaan, ja kesäkuussa orin ollessa 3-vuotias lähdimme porukalla tilaisuuteen, minulla hevosautossa Mostro ja kasvattajasisaruksilla Ruusa sekä Colada.

Matka tilaisuuspaikalle sujui Monstron kanssa hyvin. Iästään huolimatta se tuntui osaavan käyttäytyä paremmin kuin moni muu paikalla ollut vanhempi poni. Monstro tyytyi katsomaan ohi kulkevia hevosia ja vieraita ihmisiä kauempaa ja seisoi rauhassa hoitotoimenpiteiden ajan. Harjatessani oria Amelie tuli luokseni, ja kävimme vielä läpi, mitä kaikkea tilaisuuteen kuului ja miten ponia käsiteltiin ja liikutettiin. Hoitopaikalta näkyi onneksi suurelle ruohokentälle, jossa tilaisuus oli, joten pystyin hieman seuraamaan kokeneempia esittäjiä ja heidän käyttäytymistään sivusta.

Aamupäivä kului nopeasti, ja pian oli meidän vuoromme astua kentälle. Colada oli samassa ryhmässä kanssamme, ja toinen sisaruksistaan puolestaan tsemppasi yleisön joukossa sekä omaa poniaan että kasvattiaan. Katsoin vierestä, kun kolme edellä olevaa ponia mitattiin, arvosteltiin paperille ja esiteltiin käynnissä ja ravissa. Ponit ohjattiin myös rajattuun tilaan, jossa ne esitettiin vapaana ja ponit saivat esitellä myös laukkansa. Pian tuomarit tulivat minun luokseni ja samat toimenpiteet odottivat minua. Monstro mitattiin tuloksella 104 cm, eli hieman enemmän, mitä olin kotona saanut mitattua, ja sitten tuomari arvosteli komeasti paikallaan seisovan Monstron rakennetta. Hän ei sanonut mitään, vaan kirjoitti pisteet kädessään olevalle paperille. Lopuksi hän pyysi meitä esittämään käynnin ja ravin sekä irtona laukan. Mostro toimi kuin ajatus, hieman omaan tapaansa laiskasti, mutta seurasi minua kuitenkin todella yhteistyöhaluisesti ja pysyi lähelläni.

Kun loputkin ponit ryhmästä oli arvioitu, kuljimme kaikki peräkkäin kentällä samalla, kun tuomari luetteli hevosia, pisteitä ja tuloksia. Ennen Monstroa kuulutettiin Coladan pisteet, ja lopputuloksena ori kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Ehdin hetken aikaa iloita kasvattajien puolesta, mutta kun Monstron nimi seuraavana mainittiin, vallitsi jännitys jälleen. Pelkät pisteet eivät kertoneet minulle mitään, mutta lopuksi tuomari mainitsi yhteispisteet, 71, mikä riitti toiselle palkinnolle! Yleisö taputti, ja minä puolestani taputin Monstroa lavalle, upea poika!

Kun kaikki ponit oli käyty läpi, lähdimme takaisin hoitopisteelle ja seuraava ryhmä puolestaan asteli kentälle. Amelie tuli onnittelemaan, ja kiitin häntä vielä erinomaisesta kasvatista. Monstrosta oli kasvanut komea ori, ja tästä oli hyvä jatkaa!