Historiaa
Se kaikki alkoi mun vaihto-oppilasvuonna Skotlannissa. Me Alexin kanssa lähdettiin ajelemaan kauemmaksi keskustasta ja päädyttiin lopulta vanhan tilan pihaan. Siellä ne kaikki, lampaat, vuohet ja hevoset, vaelteli vapaana ympäriinsä. Ja siellä oli myös mun elämäni hevonen, vaikken mä sitä sillon vielä tiennytkään.
Myöhemmin samana vuonna mä ja Alex rakastuttiin. Me muutettiin vaihdon jälkeen ensin Ruotsiin ja sitten yhdessä takaisin Skotlantiin. Ajateltiin asettua aloillemme ja muisteltiin sitä reissua, kun lähdettiin toissakesänä ajamaan ilman päämäärää ja päädyttiin viettämään päivä maaseudulla.
Alexilla oli unelma. Se haaveili perheestä ja suuresta tilasta, jossa riittäisi aina tehtävää ja remontoitavaa. Oli aivan sattumaa - ettei peräti kohtaloa - että se tila, jossa meidän romanssikin sai alkunsa, tuli myyntiin. Tila oli niin vanha, että meidän vähäiset säästöt riitti hyvin asuntolainaan ja talokauppoihin. Ja kohta me Alexin kanssa oltiin tilallisia.
Se omistajapariskunta, joka myi tilaa, oli myymässä myös hevosia. Mä muistin hevosten seasta yhden rautiaan, jonka olin nähnyt vuosia takaperin. Se tuli silloin tervehtimään mua reippaasti, ja mun sisäinen hevostyttöni taisi jo silloin ajatella, että joskus mullakin voisi olla tällainen. Oma hevonen. Ja aivan pian mulla olikin, Jaguaruana.
Me ehdittiin asua tilalla vajaa kymmenen vuotta, kun mun isä joutui Suomessa sairaalaan. Mä lähdin ensin katsomaan sitä, ja Alex tuli myöhemmällä lennolla perässä. Meidän aika Suomessa venyi, joten lennätettiin myös Jaga Suomeen. Etsittiin sille tallipaikka, ja samalla pääsin myös esittelemään Alexille mun lapsuuden kotiseutua. Ja Alex oli aivan myyty, se rakastui suomen luontoon ja rauhaan, myös loskaan ja pimeään syksyyn. Kävi niin, että myyty oli kohta myös meidän tila Skotlannissa ja me muutettiin yhdessä Suomeen.
Alex ilmoitti yksi päivä, että oli löytänyt meille talon. Se läväytti mun eteen kuvia omakotitalosta, jonka vieressä oli remonttia kaipaava tallirakennus kahdelle hevoselle. Alex innostui, se halusi remontoida koko tallin uusiksi ja sanoi fiiliksissään, et mäkin saisin lisää hevosia. Kyllä mulle Jaga riittää, ajattelin, mutta meidän kylän hevostoiminta vei mut ihan mukanaan. Mä löysin upeita tyyppejä ja valmentajia, jotka oli ihan messissä, kun kerroin niille lopulta, että meillä on nyt talo ja takapihalle tulee talli. Sindaril.
Henkilökunta
Juliette
Juli on suomalainen nainen, joka on lähtöisin pieneltä kylältä Keski-Suomesta. Juli on harrastanut lapsena ratsastusta, mutta teini-iässä mielenkiinto alkoi kohdistua muualle ja hevosharrastus jäi. Vanhemmalla iällä Juli on päätynyt takaisin hevosten pariin ja on erittäin innoissaan hiljalleen rakentuvasta tallistaan.
Alexander
Alex on puoliksi skotlantilainen ja puoliksi englantilainen. Mies on kätevä käsistään ja on rakentantanut hevostallille lisäsiiven sekä mm. varustehuoneen. Alex ei varsinaisesti ole hevosihminen, mutta Julin myötä hän on tutustunut eläinten sielunelämään ja käy toisinaan naisystävänsä kanssa vaelluksilla Suomen luonnossa - jota Alex muuten rakastaa!
Vuokraajat ja hoitajat
Vivian
Eli tuttavallisemmin vain Viivi (23 v, 167 cm) on reipas hevosten ratsastuttaja. Hän jaksaisi istua hevosen kuin hevosen selässä koko päivän, aina viikosta toiseen. Viivi on kehittynyt hurjaa vauhtia ratsastajana, ottaen huomioon, että hän istui ensimmäisen kerran hevosen selkään vasta 20-vuotiaana. Nyt nainen kisailee jo kouluratsastuksen helpoissa luokissa sekä hieman korkeammilla esteillä. Viivi tietää ratsastuksen teoriasta lähes kaiken, ja hän haaveilee olevansa vielä jonakin päivänä itse valmentaja. Hänen omin sanoin sinne on kuitenkin vielä pitkä aika, ja ensin täytyy kehittyä itse, jotta pystyy auttamaan muita.
Viivillä on hieman kerroksittain revitty punainen polkkatukka ja kasvoissaan madonna-lävistys. Tallilla hän pukeutuu usein paria kokoa liian suuriin bändihuppareihin, yleensä mustiin. Ulkonäöstä voisi kuvitella Viivin olevan hieman räväkämpi luonne, mutta todellisuudessa nainen on todella iloinen touhottaja, joka on aina valmiina töihin ja auttamaan muita!
Viivillä on ylläpidossa hevoset Nimbus ja Contessa.
Pilvi
Pilvi (22 v, 169 cm) sai ensimmäisen oman hevosensa ollessaan ala-asteella. Hänellä oli newforestinponitamma Minta, jonka kanssa tyttö opetteli ratsastuksen alkeet. Kun Minta jouduttiin vanhuuden vuoksi lopettamaan, oli Pilvin aika siirtyä ratsastuskouluelämään. Hän ehti olla monen hevosen hoitajana, mutta ajatus omasta hevosesta ja sen tuomasta vastuusta ei enää ollut ajankohtainen. Pilvi kuitenkin kävi säännöllisesti monen hevosen kanssa valmennuksessa, ja hän kilpaili jo nuorena yli metrin luokissa. Lukioaikana myös hevosharrastus jäi hetkeksi, mutta yliopistoon päästessään myös sisäinen hevostyttö heräsi ja Pilvi löysi tiensä Sindariliin.
Pilvillä on ruskeat, hieman luonnonkiharat keskipitkät hiukset. Vaatetus on naisella hyvin neutraali: kesäisin H&M:n toppi ja talvisin mitä vain, kunhan on lämmin. Luonteeltaan Pilvi on ratsastajana määrätietoinen, mutta tallikaverina todella rento ja mukava, toisinaan jopa hieman hiljainen. Pilvi jättää aina kunnolla aikaa hevosten hoitamiselle, sillä hän ei halua toimia kovassa kiireessä - tästä syystä nainen saattaa herätä jo kukonlaulun aikaan hoitamaan aamutallia, joskus jopa ennen yliopiston aamuluentoja.
Pilvillä on ylläpidossa Via Dolorosa ja Ottilia.
Aada
Aada (23 v, 170 cm) on ennen kaikkea harrastelija isolla h:lla. Hän ei ole kiinnostunut kisaelämästä, vaan aika tallilla kuluu haahuillen, haaveillen ja pitäen hauskaa. Aada rakastaa maastakäsin työskentelyä, pitkiä maastoretkiä sekä rauhallisia kouluratsastustunteja, unohtamatta myöskään hevosten hoitamista ja yleistä talliarkea. Aadalla ei ole koskaan kiire mihinkään, mutta hän on aina läsnä ja apuna, kun tarvitaan. Erityisesti orien käsittelyssä Aada on todella osaava, ja hänellä riittää malttia tutustua hevosiin yksilöinä ja oppia tulemaan toimeen minkä tahansa kavioeläimen kanssa.
Aadan hiukset ovat vaaleanruskeat, ja poikkeuksetta ne ovat joko poninhännällä tai nutturalla niskassa. Aadalla on tallilla kaikki mahdolliset ulkoiluvarusteet sadetakista lenkkareihin, ja hän on valmis lähtemään vaikka rankkasateella ulkoiluttamaan hevosia. Luonteeltaan Aada on todella ystävällinen, luotettava ja helposti lähestyttävä. Ja vaikka Aada ei olekaan varsinainen kisaratsastaja, tykkää hän silti käydä satunnaisesti valmennuksissa ja ratsastustunneilla.
Aadalla ei ole vielä ylläpitohevosia.
Miia
Miia (21 v, 158 cm) on juuri passelin kokoinen ratsastamaan tallin poneilla ja pienemmillä hevosilla. Nainen haluaa kehittyä tasapuolisesti niin koulussa, esteillä sekä valjakkoajossa, minkä vuoksi hän on aivan hurahtanut ponien ihmeelliseen maailmaan. Jos Miialta kysyttäisi, hänen unelmansa olisi "hullu poninainen", jolla olisi omalla takapihallaan monta kymmentä ponia eri roduista. Onneksi Miia kuitenkin on sen verran realisti, että ymmärtää tyytyä toistaiseksi vain ylläpitämään Sindarilin poneja ja ehkä jonakin päivänä omistaa yhden itse. Tai ehkä kaksi.
Miia on aina hyväntuulinen, ja hän auttaa mielellään aloittelevia ratsastajia. Nainen pitää todella mielellään leikkimielisiä ratsastus- ja talutustunteja ponien kanssa nuorille, ja on hän omatoimisesti myös pitänyt yhden hevoshoitokurssinkin. Miialla on vaaleat hiukset, rennot vaatteet ja erityisen ystävällinen hymy, minkä vuoksi Miia on tallilla yleensä se ihminen, jolta vieraat tulevat kysymään kaiken mahdollisen mieltä painavan.
Miialla on ylläpidossa Avanna.
Susanna
Susa (25 v, 167 cm) on kouluratsastaja henkeen ja vereen. Ratsastuskouluvuosinaan hän katsoi kaikki tallilla järjestetyt kouluratsastuskilpailut ja otti oppia ammattilaisilta. Susa piti omaa kalenteria ja päiväkirjaa kouluratsastukseen liittyen, ja tahdonvoimalla hän lopulta pääsi myös tavoitteeseensa. Susa on ollut aina melkoinen jännittäjä, eikä hän ole päässyt kisoihin asti. Nainen on kuitenkin valmentautunut monen hevosen ja ohjaajan kanssa niin pitkälle, että hän taitaa jo paljon Grand Prix -tasolta saakka! Susan haaveena on vielä joskus rohkaistua ja käydä näyttämässä taitonsa jonkin itselleen tutun hevosen kanssa kouluratsastuskisoissa - ja tietenkin voittaa.
Susa pukeutuu tallille melko siististi, mutta kuitnekin käytännönläheisesti. Hän on ottanut hieman vaikutteita koulukisoista, joissa ratsastajilla on aina viimeisen päälle siistit ratsastusvaatteet. Myös Susalta löytyy kaapistaan valmiina kisapuku, joka odottaa vielä sitä oikeaa päivää näyttäytyä. Susalla on vaaleat hiukset, jotka ovat usein huolitellulla, hiusdonitsin sisään laitetulla nutturalla. Luonteeltaan nainen on mukava, vaikkakin toisinaan ehkä hieman pikkumainen. Susan kanssa on kuitenkin todella helppo tulla toimeen, ja hän jättää ärsytykset yleensä lähinnä omaksi mutinaksi.
Susalla on ylläpidossa Rowland.
Kiira
Kiira (19 v, 165 cm) on taitava ratsastaja, jolla on tasapaino hallussa. Nainen on nuorena harrastanut vikellystä, mikä vaihtui kuitenkin este- ja koulukisoihin oman hevosen, hannover-ruunan Aatun, myötä. Kiira pitää erityisesti suoraviivaisista ja luotettavista hevosista, ja hän on usein kertonut, että luonteeltaan suomenhevonen olisi hänelle juuri täydellinen hevonen. Puoliveriset ovat kuitenkin jääneet Aatun myötä lähelle sydäntä, ja nainen on jatkanut kisaamista koko elämänsä ajan vuokra- ja hoitohevosten kanssa.
Kiiralla on tummanruskeat puolipitkät hiukset, joiden latvat ovat aina tasaiset. Luonteeltaan nainen on aina iloinen, ja hän viettää mielellään aikaa tallilla - niin hevosten kanssa kuin myös pääsykoekirjojen parissa tallituvassa. Kiira on todella luotettava nainen, ja hän on usein mukana kisamatkoilla apukäsinä, vaikkei itse olisikaan hevosen selässä. Hän pystyy päivän aikana hoitamaan tehokkaasti monen hevosen ruokinnan, liikunnan ja hoitamisen, ja silti aikaa tuntuu jäävän myös yli.
Kiiralla on ylläpidossa Semira, Sanctrea ja Wienerwaltz.
Iisa
Iisa (19 v, 163 cm) on tallilla päivittäin käyvä hoitaja. Hän ei haaveile omasta hevosesta - ei edes vuokrahevosesta - vaan hän nauttii saadessaan puuhastella eri hevosten kanssa ja vaihdellen tekemistä aina talutushetkistä valmennuksiin. Iisa ei erityisemmin välitä orien luonteesta, mutta pystyy kyllä käsittelemään ja varustamaan hevosen kuin hevosen. Ratsastajana Iisa ei ole vielä kovin osaava, mutta hän harjoittelee ja kehittyy mielellään omaan tahtiin.
Iisa on hieman hiljaisempi nainen, joka viettää melko paljon aikaa kaksin hevosten kanssa. Hän kuitenkin on aina myös valmis lähtemään maastoretkille ja kisamatkoille, mutta ennen kaikkea hän haluaa rauhoittaa tallilla mieltään ja keskittyä yhteen hevoseen kerrallaan. Iisalla on pitkät vaaleat hiukset, ja hän pukeutuu hyvin tallille sopiviin vaatteisiin.
Iisalla ei ole ylläpitohevosta.
Janette
Janette (22 v, 172 cm) on kenttäratsastaja henkeen ja vereen. Hänellä on hyvät pohjataidot kouluratsastukseen ja rataesteille, mutta maastoesteet ovat ne, mistä nainen todella syttyy! Hän kaipaa elämään jännitystä, minkä vuoksi myös hieman luonteikkaammat hevoset ovat naisen mieleen. Janetessa on juuri sopiva yhdistelmä pitkäjänteisyyttä ja suurpiirteisyyttä, mikä näkyy erityisesti valmennuksissa. Nainen haluaa jatkuvasti kehittyä paremmaksi ratsastajaksi, mutta on kuitenkin erittäin ok, jos välillä tulee takapakkia tai valmennus ei aina onnistukaan.
Janetella on mustat pitkät hiukset ja hän pukeutuu muutenkin melko tummiin vaatteisiin. Luonteeltaan hän on todella iloinen, ja tallikäytävillä kuulee yleensä naisen nauravan. Janette puhuu mielellään paljon - niin hevosista kuin muistakin asioista - mutta on myös hyvä kuuntelija.
Janetella on ylläpidossa Icaros.
Sofia
Sofia (26 v, 164 cm) on tulossa tallille pian!