Korpihovi

Priskilla

VH16-018-0620

Suomenhevonen, tamma, Rautias, 159 cm
s. 07.09.2014, 8 v (satunnainen)
Yleispainotus: heB, 110 cm, he

Omistaja: Korpihovi, Siguri (VRL-11290)
Kasvattaja: Joonas K., evm

Luonne

Priskilla syntyi suurehkolle kisatallille, jossa järjestettiin myös pienimuotoista ratsastusopetusta. Priskan molemmat vanhemmat olivat kilpailleet ahkerasti lähinnä Kuopion alueella, mutta emänsä jäi kisaeläkkeelle jo nuorena erään onnettomuuden seurauksena. Se ehti kuitenkin saada kolme varsaa, joista yksi, Priska, jäi talliin koulutettavaksi kisakentille.

Priska kasvoi nopeasti ja sitä alettiin kouluttaa heti kun se oli mahdollista. Tamma oppi todella nopeasti tulemaan toimeen ihmisten kanssa, ja koulutus sujui paremmin kuin olisi voinut edes kuvitella. Tamman kanssa aloitettiin kilpaileminen jo nuorena, ja se tuntui löytävän koko aika enemmän voimaa ja taitoa ylittää esteitä. Pian tamma kilpaili jopa yli metrin luokissa, ja se oli yksi tallin ehdottomista suosikeista.

Priska oli viisivuotias, kun se astutettiin ensimmäisen kerran. Kantoaika ei kuitenkaan sujunut odotetusti, ja varsa syntyi ennenaikaisesti kuolleena. Varsan menetys oli suuri juttu, mutta toisella puolen Suomea oli vastasyntynyt ori, joka oli menettänyt emänsä synnytyksessä. Priskan ja orivarsan tiet kohtasivat, ja niin tammasta tuli varaemo pienelle ruunikolle orille.

Priska jäi ansaitulle lomalle vuodeksi, minkä aikana ehti tapahtua: talliin tuli monia uusia ja nuoria hevosia, joiden koulutukseen sekä kisamatkoihin meni suuri osa omistajan ja muiden tallilaisten resursseista. Priskan loma venyi ja venyi, kunnes omistaja tajusi, että tamman taidot menevät ihan hukkaan karsinassa seistessään. Niinpä Priska laitettiin hiljaiseen myyntiin, ja ostajaehdokkaat kävivät vuorollaan katsomassa tammaa. Kukaan ei kuitenkaan löytänyt Priskasta sitä omaa kisahevostaan – ei ennen kuin minä pääsin paikalle. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, se oli rakkautta ensisilmäyksellä, ja tamma muutti jo samana päivänä mukanani Korpihoviin.

Priskasta osaamme kertoa, kunhan tamma kotiutuu paremmin. Sen ratsastuksesta voimme kuitenkin kertoa koeratsastuksen jälkeen sen verran, että tamma on äärettömän energinen, huolellinen ja luotettava esteratsu. Koulukiemurat siltä ei suju niin hyvin, mutta esteradat se ylittää puhtaasti jopa 110 senttimetriin saakka. Uskon, että saamme vielä paljon tamman kanssa aikaan!

Kuvat © VRL-01811

Suku

Kerromme Priskan suvusta pian lisää.

i. Viskuri sh, rt, 165 cm evm ii. Veturo evm iii. Jänkä-Turo evm
iie. Velma evm
ie. Muiskura evm iei. Memorio evm
iee. Hillan Stella evm
e. Priselia sh, rn, 158 cm evm ei. Vauhkopoika evm eii. Hurjaukko evm
eie. Verililja evm
ee. Priia evm eei. Velori evm
eee. Pralla evm
Syntynyt Varsa Isä Saavutukset
21.09.2020 o. Korpihovin Hurjatuho Hurja-Vihuri

i. Viskuri (sh, rt, 165 cm) syntyi pääkaupunkiseudulla pienessä siittolassa. Ori oli vasta vuoden ikäinen, kun se lähti kiertämään kodista toiseen. Koska orilla ei ollut nuorena pitkäikäistä kotia, olivat sen pohjakoulutus ja käytös ihan pohjamudissa. Lopulta Kuopiossa sijaitsevalle kisatallille saavuttuaan Viskuria alettiin käsitellä ihan toden teolla. Koulutus vaati paljon aikaa ja hermoja, mutta lopulta myös Viskurista saatiin hyvin käyttäytyvä ori, jonka selkään voi tätä nykyä laittaa kenet tahansa. Viskuri kilpailee yhäkin aktiivisesti sekä perinteisillä esteradoilla että kenttäratsastuksessa, ja sen kapasiteetti riittää helposti yli metrin luokkiin. Viskurin taitojen sekä komean ulkomuotonsa vuoksi oria käytetään melko paljon jalostukseen, ja tänä päivänä siltä löytyy jälkeläisiä seitsemän kappaletta, joista suuri osa seuraa Viskurin jalanjälkiä kenttäkisoissa.

ii. Veturo-orin (sh, rt, 165 cm) elämä oli täynnä tragediaa. Orin emä kuoli synnytyksessä, ja kesti päiviä, ennen kuin varaemä löydettiin. Oikeassa hoidossa Veturo kuitenkin pärjäsi muutaman päivän ajan, mutta ongelmia tuli uudelleen eteen, kun uusi varaemä ei meinannut hyväksyä oria omakseen. Totutusta jatkettiin pitkäjänteisesti, ja ilmeisesti tamman äidinvaistot lopulta heräsivät, kun eräänä päivänä kaksikko näytti siltä, ettei mitään ongelmia olisi ollutkaan. Veturo kasvoi, sitä koulutettiin ja sen kanssa alettiin kisailla pienimuotoisesti sekä esteillä että koulussa. Jo toiset estekisat veivät kuitenkin orin pois kisakentiltä, kun yksi epäonnistunut alastulo aiheutti orille vakavan jalkavamman. Ori siitti yhteensä neljä varsaa ennen kuin se palasi varovasti takaisin kisakentille. Kovin pitkä ura ei Veturolla ehtinyt tälläkään kertaa olla, kun eräällä kisamatkalla auto trailereineen joutui pahaan kolariin. Traileri jäi ojanpohjan ja rekka-auton väliin, eikä orilla ollut mitään mahdollisuuksia selvitä. Veturoa muistellaan yhäkin todella lempeänä ja upeana tapauksena, jolla valitettavasti sattui olemaan tähdet väärässä asennossa syntyessään.

ie. Muiskura (sh, m, 157 cm) syntyi pienelle ratsastuskoululle, jossa se sai hyvän ja monipuolisen koulutuksen. Se tottui ihmisten käsittelyyn pienestä pitäen, ja sen taidot kehittyivät vuosien saatossa vaativa B -tasolle. Esteitä Muisku hyppäsi aina 90 senttimetriin saakka, mutta tamman kanssa harrastettiin enemmän kouluratsastuksen parissa. Muisku toimi tuntihevosena aina 8-vuotiaaksi saakka, kunnes se myytiin eteenpäin nuorelle tytölle, jonka kanssa tamma ehti kokea paljon. Ratsukko kiersi pienissä määrin koulukisoja, mutta harrastus jäi melko pitkälti puskaratsastukseen, näyttelyissä kiertämiseen sekä muihin aktiviteetteihin, kuten suunnistusratsastukseen. Muisku kantakirjattiin toisella palkinnolla, ja se ehti saada yhden varsan tytön luona. Kun Muisku oli 14-vuotias, sai sen omistaja opiskelupaikan Helsingistä, ja kaksikko muutti pääkaupunkiseudulle. Muisku sai tallipaikan eräästä siittolasta, jonka omistaja tahtoi ostaa puolet tammasta. Kaupat tehtiin, ja Muisku ehti saada vielä neljä jälkeläistä ennen kuin se siirtyi sivuun jalostuksesta. Nykyään tamma asuu samaisella siittolalla, mutta se toimii jälleen vain harrasteratsuna omistajalleen.

e. Priselia (sh, rn, 158 cm) syntyi suurella kisatallilla Kuopiossa. Se kasvoi ja kehittyi muita varsoja huomattavasti nopeammin, joten ratsastuskoulutus aloitettiin tamman kanssa hieman normaalia aikaisemmin. Priselia tajusi todella nopeasti koulukiemurat, ja esteillä se tuntui olevan oikea luonnonlahjakkuus; kapasiteettia sillä riitti jopa metriin. Jo ensimmäisissä estekisoissa tamma sijoittui neljänneksi, ja sen kisaura pyörähti todella menestyksekkäästi käyntiin. Tamma ehti kilpailla aina yhdeksänvuotiaaksi asti, kunnes eräs paha alastulo estekisoissa pysäytti tamman kisauran. Priseliaa kuntoutettiin ahkerasti, mutta kisahevoseksi siitä ei enää ollut. Niinpä se jäi tallille siitostammaksi, ja varsoja sillä on tällä hetkellä kolme kappaletta, joista kaikki kilpailevat aktiivisesti ympäri Suomea. Priselia elää yhä kotitallillaan harrasteratsuna, ja se on ehdottomasti yksi ihmisten suosikkihevosista helpon ja rauhallisen luonteensa takia.

ei. Vauhkopoika (sh, rn, 155 cm) oli nimensä mukaisesti ori, jonka kanssa vain kourallinen ihmisiä pystyi toimimaan ongelmitta. Vauhkolla oli tapana testailla uudet ihmiset niin karsinassa kuin kentällä, ja päästäkseen lopulta yhteistyöhön orin kanssa vaadittiin todella pitkää pinnaa. Ne harvat ja valitut, jotka jaksoivat tehdä töitä orin luottamuksen eteen, saivat Vauhkosta todella energisen ja varman ratsun esteradoille. Vauhkon kanssa käytiin sijoittumassa monissa kisoissa, mutta mitä vanhemmaksi ori tuli, sen hankalampi sitä oli käsitellä ja sitä vaikeammin se otti uudet ihmiset vastaan. Ori ehti nuoruusvuosinaan saada kaksi varsaa, mutta myöhemmin se vedettiin pois siitosmarkkinoilta, sillä sen luonne ei ollut haluttu jalostuskäytössä. Vauhko lopetettiin 19-vuotiaana, kun orilla todettiin pitkälle levinnyt aivokasvain – joka oli erittäin todennäköisesti vaikuttanut myös orin luonteeseen.

ee. Priia (sh, rt, 162 cm) oli suurikokoinen tamma, joka syntyi ja eli koko elämänsä Kuopiossa. Se oli nuoresta asti todella varmajalkainen ja helposti koulutettava hevonen, jonka kanssa kierrettiin lähinnä maastoestekisoissa. Priia pärjäsi todella hyvin ikäisiinsä verrattuna, kunnes vuodet vierivät ja tamman vauhti hidastui. Tamma siirtyi jo kolmetoistavuotiaana kisaeläkkeelle, ja se jäi tallille harrasteratsuksi opettamaan kokemattomille ratsastajille esteratojen saloja. Priia oli todella pidetty tamma pitkäpinnaisen ja rauhallisen luonteensa takia; taisi joku kuvailla tammaa oikeaksi terapiahevoseksi. Priia ehti saada maailmaan yhteensä kolme tammavarsaa, mutta neljännes synnytys aiheutti Priialle pahoja komplikaatioita, ja se jouduttiin lopettamaan. Synnytyksessä kuoli myös Priian ainoa orivarsa, jota oltiin odotettu kauan.

Muu suku:
iii. Sukuselvitys tulossa (sh, rt, 158 cm).
iie. Sukuselvitys tulossa (sh, rt, 157 cm).
iei. Sukuselvitys tulossa (sh, m, 161 cm).
iee. Sukuselvitys tulossa (sh, rn, 155 cm).
eii. Sukuselvitys tulossa (sh, rt, 156 cm).
eie. Sukuselvitys tulossa (sh, rn, 155 cm).
eei. Sukuselvitys tulossa (sh, rt, 166 cm).
eee. Sukuselvitys tulossa (sh, rt, 156 cm).

Kilpailukalenteri

Esteratsastus (ERJ)

27.03.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/28
27.03.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/28
30.03.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/28
04.04.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/28
06.05.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
21.05.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/40
22.05.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 2/40
25.05.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/40
26.05.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/40
29.05.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
29.05.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
14.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/30
16.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/30
16.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/30
17.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
21.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 2/35
21.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 2/40
21.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/40
25.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/35
26.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 2/40
28.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 6/50
29.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/40
30.06.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/40
02.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
02.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/40
02.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/30
02.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
03.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/30
04.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
04.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/40
05.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/40
05.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
05.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
05.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 2/30
06.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
06.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/30
07.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/40
07.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
07.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/30
08.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/30
08.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
08.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
09.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 2/30
09.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/30
10.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/30
10.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
13.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/30
16.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/30
18.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
19.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/30
21.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/40
22.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/32
24.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 3/40
26.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/32
27.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/32
28.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/32
29.07.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 2/32
07.08.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 1/30
13.08.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 5/30

Päiväkirja ja valmennukset

20.02.2016 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Omistaja (Siguri)

Olin puhunut erään tallin omistajan kanssa jo pitkään myytävänä olevasta orista. Olimme sopineet, että kävisimme tänään Saanan kanssa tutustumassa hevoseen ja parhaimmassa tapauksessa hakemassa orin meidän Laaroksen seuraksi – se kun oli seissyt yksin jo kuukausia oritallissa. Tallille saavuimme puolen päivän aikaan, ja siellä tämä ruunikko odotti valmiina karsinassaan varusteet päällä koeratsastusta.

Pääsimme maneesiin, ja Saana auttoi minut orin selkään. Ruunikko alkoi heti testailla minua, mutta sain sen kuitenkin pysymään hyvin hallinnassa. Jokin orissa kuitenkin mätti, ja minusta tuntui, että kumpikaan meistä ei nauttinut ratsastuksesta. Niinpä koeratsastus jäi lyhyeksi, ja hyppäsin orin selästä melko pian aloittamisen jälkeen alas.

Taluttaessani oria talliin meitä vastaan käveli suurikokoinen rautias tamma nuoren tytön perässä. Tallin omistaja kertoi tytön tulleen tänään myös koeratsastamaan kyseisen Priska-nimisen tamman, joka oli kotia vailla. Kysyin kohteliaasti, saisinko mennä seuraamaan heidän ratsastustaan, ja myöntävän vastauksen jälkeen lykkäsin orin Saanalle hoidettavaksi. Hän lähti orin kanssa talliin ja minä lähdin takaisin maneesiin.

Maneesiin oli kasattu pieni esterata, ja ratsukko oli juuri aloittanut alkukäynnit. Seurasin vierestä, kuinka tamma käveli melko kohmeisin mutta luottavaisin askelin ratsastajan alla. Nuori tyttö vaikutti osaavalta mutta hieman liian pieneltä tamman selkään.

Alkukäyntien jälkeen ratsukko lämmitteli ravi- ja laukkatehtävillä, kunnes oli aika siirtyä esteille. Paikalla ollut nainen – ilmeisesti tallin valmentaja – opasti ratsukkoa hyvin asiallisesti, mutta mielestäni hevonen sekä ratsastaja eivät vaikuttaneet löytävän yhteistä säveltä helpolla. Priskalla oli todella pitkät ja eteenpäinvievät askeleet, ja sen meno näytti paljon paremmalta kuin alkukäyntien aikana. Tamma vaikutti kuuntelevan ratsastajan jokaista apua tarkasti, mutta ratsastaja ei yksinkertaisesti pysynyt tamman vauhdissa. Hän meinasi toisen esteen kohdalla jopa horjahtaa alas tamman selästä, mutta pysyi siellä kuitenkin kunnialla radan loppuun saakka.

Jo ensimmäisen kierroksen jälkeen tyttö totesi, että tämä tamma ei ollut häntä varten. Hänellä oli kokemusta reippaista hevosista, mutta Priska oli ihan omaa luokkaansa ja aivan liian herkkä tytölle. Niinpä hän pysäytti tamman ja hyppäsi alas tämän selästä – ja tässä vaiheessa minä avasin suuni: ”Voisinko minä koittaa?”

Tallin omistaja näytti hämmentyneen ehdotuksesta, vaikka kyllä hän myönsi, että oli arvellut minun päätyvän tähän kysymykseen jo siinä vaiheessa, kun käännyimme tallin pihalta takaisin maneesiin. Omistaja myöntyi, ja nuori tyttö talutti ystävällisesti hymyillen tamman minun luokse. Hän taisi myös toivottaa onnea tamman kanssa, mutta en saanut hänen puheestaan selvää, sillä olin lumoutunut Priskan komeasta ulkomuodosta.

Hyppäsin tamman selkään, ja jatkoimme siitä mihin edellinen ratsukko jäi. Otimme muutaman laukkakierroksen maneesin ympäri, ja Priska tuntui aivan uskomattoman hyvältä selästä käsin. Lähdimme ylittämään rataa, jonka valmentaja oli koonnut, ja tamma ylitti esteet todella pehmeästi ja varmasti. Sitä ei tarvinnut kovin paljoa kehottaa eteenpäin, sillä se teki töitä todella pienillä avuilla. Hyppäsimme rataa monta kertaa, ja parhaimmillaan esteet hipoivat metriä – ja joka kerta Priska suoritti radan puhtaasti.

Kun olin lähes väsyttänyt tamman oman innokkuuteni vuoksi, päätin siirtyä käyntiin ja antaa tamman kävellä pitkin ohjin. Omistaja tuli vierelleni kävelemään, ja siinä adrenaliinin vaikutuksen alaisena taisin tehdä alustavat kaupat tammasta. Loppukäyntien aikana myös Saana ilmestyi maneesiin, ja hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen, kun hän huomasi minut vieraan tamman selässä.

Lähdimme koko porukka (minä, Saana, omistaja, valmentaja sekä koeratsastajatyttö) takaisin talliin Priskan kanssa. Jätin tamman hoidettavaksi Saanalle sekä edelliselle ratsastajalle siksi aikaa, kun minä lähdin tekemään omistajan kanssa papereita. Pian allekirjoitukset olivat kunnossa ja kädenpuristuksen jälkeen pääsimme takaisin tamman luokse, joka oli laitettu valmiiksi matkustamista varten.

Kiitimme omistajaa vielä mielettömän hyvistä kaupoista ja lähdimme taluttamaan Priskaa hevostraileriin. Se kulki perässäni nätisti sisään, eikä ongelmia kiinnittämisen kanssa ollut. Laittaessani luukkua kiinni se sama koeratsastaja tuli vielä luoksemme ja onnitteli hevosen ostosta. Minä taas toivotin hänelle onnea oman hevosen etsimisessä ja lupasin, että hän tulisi varmasti löytämään juuri oikean hevosen.

Kello oli kolme, kun pääsimme Saanan kanssa lähtemään takaisin kohti Heljävirtaa. Mitähän ihmettä muut tallilaiset oikein sanoisivat? Oria me lähdimme hakemaan ja takaisin palaisimme ihan kummallisen tamman kanssa. No, potentiaalia siltä ainakin löytyi, ja tuskin hevosen ostoa tarvitsisi katua hetkeäkään.

Priska on virtuaalihevonen

Tämä hevonen ja sen tekstit ovat täysin fiktiivisiä. Sivun tiedot eivät liity millään tapaa kuvissa olevaan hevoseen.