Saarnion tila

Lapinhaiku

"Haiku"

Haiku on luonteeltaan hyvin perinteinen suomenhevosori. Tallissa se käyttäytyy varsin mallikkaasti ja rauhallisesti, ulkona taas mielenkiinto kohdistuu tammoihin ja niille huuteluun. Haiku lähestyy jokaista ihmistä ennakkoluulottomasti ja luottaa kaikkiin nopeasti, eikä tätä luottamusta ole helppoa rikkoa. Jos ori kuitenkin ottaa jostain nokkiinsa, tarvitsee lepyttelyyn vain kourallisen herkkuja ja rapsutuksia korvan takaa. Hoitaminen ja varustaminen sujuvat hyvin, vaikka toisinaan ori pullistelee satulaa laittaessa, ja erityisesti pesutilanteista ori tuntuu nauttivan kovasti. Haikun kanssa on helppo toimia, ja sen kanssa on mukava pysähtyä nauttimaan niin pitkistä maastoretkistä, uintireissuista kuin maasta käsin työskentelystä.

Haiku on pomminvarma kisatykki. Se ylittää metrin esteet leikiten, eivätkä myöskään erikoisesteet heikennä orin tasaista suorittamista. Haiku kuuntelee ratsastajaa, menee sinne, minne ohjataan, ja jos kieltäytyminen tapahtuu, on ratsastajan todennäköisesti syytä katsoa peiliin. Haiku on melko herkkä suustaan, minkä huomaa erityisesti vauhdin hidastumisena, jos ohjia pitää vähääkään puristuksissa. Orin hyppytyyli on melko kevyt, mutta turhaa ilmavaraa ei esteiden ja kavioiden välille jää, minkä takia ratsastajalla on suuri rooli muistaa pitää ohjat kevyinä ja antaa orille paljon liikkumatilaa.

Kouluratsastuksessa kevyen käden merkitys korostuu, ja liian voimakkaat ohjasavut saavat orin jännittymään. Parhaimmillaan Haiku on herkkä ratsu, joka liikkuu ilmavasti peräänannossa eteenpäin, mutta vastapainoisesti osaamattoman ratsastajan alla orista saa myös kankean hevosen, joka painaa ohjalle ja lopulta lopettaa ratsastajan apujen kuuntelun. Haikun vahvuuksia ovat taivutukset sekä erilaiset tehtävät laukassa, mutta toisinaan ongelmia tuottavat peruutukset eri tilanteissa. Muutamalla sanalla kuvailtuna Haiku on motivoitunut, mutta äärimmäisen herkkä ratsu, joka sopii kokeneelle ratsastajalle moneen lajiin.

Arjesta poikkeavat tilanteet sujuvat orin kanssa vaivatta. Uudet paikat ja vieraat hajut saattavat saada orin keskittymisen herpaantumaan, mutta kisakentille päästyä tilanne on yleensä jo helpottanut. Pitkien kisamatkojen ja autossa seisomisen jäljiltä ori saattaa olla normaalia jännittyneempi, minkä vuoksi alkulämmittelyt on hyvä aloittaa jo hyvissä ajoin. Myös kotona tapahtuvat muutokset, kuten tarhausjärjestysten tai laumatovereiden vaihtumiset sekä eläinlääkärin tai kengittäjän käynnit sujuvat sutjakkaasti, ja ori tottuu nopeasti uusiin asioihin.

Kaiken kaikkiaan Haikun kanssa on helppo työskennellä, ja vaikka se vaatisi ratsuna paljon, opettaa se myös ratsastajalle joka kerta uutta. Haikusta on helppo pitää, ja sen kanssa on upeaa saada viettää aikaa päivästä toiseen!

Sukutaulu

isä Lapinloimu sh, rnkm, 156 cm evm	ii. Värren Loimu evm	iii. Tuntematon
		iie. Tuntematon
	ie. Lapinlaulu evm	iei. Tuntematon
		iee. Tuntematon
emä Ooditar sh, rt, 159 cm evm	ei. Runosielu evm	eii. Tuntematon
		eie. Tuntematon
	ee. Odette evm	eei. Tuntematon
		eee. Tuntematon

Sukuselvitys tulossa.

Jälkeläiset

syntynyt	rotu & skp	nimi	emä	meriitit
16.02.2020	sh-t.	Saarnion Lapintaika	Sinette	VIR MVA Ch, KTK-III

Kilpailukalenteri

Päiväkirja ja valmennukset

00.00.0000 Merkinnän nimi Kirjoittajan nimi

Quam nulla porttitor massa id neque aliquam vestibulum morbi blandit. Vestibulum rhoncus est pellentesque elit ullamcorper. Et sollicitudin ac orci phasellus egestas tellus rutrum tellus pellentesque. Cras semper auctor neque vitae tempus quam pellentesque. Ipsum faucibus vitae aliquet nec ullamcorper sit amet risus. Facilisis magna etiam tempor orci eu. Urna et pharetra pharetra massa massa. Arcu bibendum at varius vel pharetra vel turpis nunc eget. Mauris sit amet massa vitae tortor condimentum lacinia quis vel. Non curabitur gravida arcu ac tortor dignissim convallis aenean. Nunc lobortis mattis aliquam faucibus purus in massa tempor nec. Aliquam ut porttitor leo a. Eget mauris pharetra et ultrices neque ornare aenean.

Elit scelerisque mauris pellentesque pulvinar pellentesque habitant morbi. Tincidunt vitae semper quis lectus nulla at volutpat diam. Enim nulla aliquet porttitor lacus luctus accumsan tortor posuere ac. Et sollicitudin ac orci phasellus egestas tellus rutrum. Amet commodo nulla facilisi nullam vehicula ipsum a arcu. Tincidunt augue interdum velit euismod in. Urna nec tincidunt praesent semper feugiat nibh sed pulvinar. Vitae semper quis lectus nulla at volutpat. Ut ornare lectus sit amet. Amet luctus venenatis lectus magna. Sit amet commodo nulla facilisi nullam vehicula ipsum a. Dignissim convallis aenean et tortor at risus viverra. Morbi leo urna molestie at elementum eu facilisis. Ac placerat vestibulum lectus mauris ultrices eros in cursus. Scelerisque eu ultrices vitae auctor eu augue ut. Sed augue lacus viverra vitae congue eu. Pharetra vel turpis nunc eget lorem.

19.06.2019 Päiväkirjamerkintä Soikku, tallin omistaja (Siguri)

Olin pyytänyt Tuomakselta jo pitkään, että saisin laajentaa Saarnion hevosmäärää. "Ihan vain parilla" oli jo tuttu lause ruokapöydässä. Tuomas ei kuitenkaan ollut innoissaan ajatuksesta, se tarkoittaisi hieman lisätilan rakentamista myös talliin, ja rakentaminen syksyn pimeinä iltoina ei ollut Tuomaksen lempipuuhaa. Syksy kuitenkin muuttui talveksi ja talvi kevääksi, jolloin vihdoin kuulin kauan odottamani sanat: "no jos sitten yksi. Mutta vain yksi!"

Sitä yhtä ei ollut helppo valita. Hevosia oli monenlaisia, ja olisin voinut ottaa vaikka kaikki näppäristä connemaroista aina suuriin puoliverisiin. Olin yhteydessä ulkomaalaisiin kasvattajiin, ja mietin hetken jo tosissani aivan nuoren hevosen ottamista, mutta lopulta päädyin kuitenkin aikuiseen hevoseen. Ja lopulta, kaikkien upeiden taitureiden keskeltä päädyin - mihinkäs muuhunkaan, kuin suomenhevoseen.

Haikussa ei ensinäkemältä ollut mitään ihmeellistä. Rautias karvapeite, rauhallinen ja ystävällinen luonne, joku saattoi jopa sanoa sitä hieman tylsäksi. Kun pääsin orin selkään kokeilemaan ratsastusta sekä sileällä että maastoesteillä, rakastuin ikihyviksi! Orin askeleet olivat pehmeä, se oli kuuliainen mutta ei kuitenkaan tyhmänrohkea. Maastoesteillä oria sai todella neuvoa ja ohjata, eikä se toiminut automaatin tavoin. Siinä oli haastetta, juuri sopivasti minulle!

layout © VRL-11523 2020    |    bg © kentama (CC BY 2.0)    |    pics © Serita Vossen (CC BY-NC 2.0)    |    hevosen kuvat © Vähäpelto