Nimi: | Tievan Viltro, "Viltro" | Rekisterinumero: | VH16-018-0696 |
Rotu: | Suomenhevonen | Omistaja: | Heljävirta, Siguri (VRL-11290) |
Sukupuoli: | Ori | Kasvattaja: | evm |
Syntynyt, ikä: | 8v, 20.02.2014 (ikääntyy satunnaisesti) | Koulutustaso: | ko: heA, re: 110cm, ke: CIC1 |
Säkäkorkeus: | 158 cm | Painotus: | Yleispainotus |
Väri: | Rautias | Saavutukset: | 52 erj-sij., 52 kerj-sij. |
Viltron tarina alkaa eräänä helmikuisena yönä Suomen kylmimmässä kolkassa, Utsjoella. Pakkasmittari lähenteli kolmeakymmentä miinusastetta, mutta ulkona pauhaavat tuisku ja viima eivät tuntuneet ensikertalaista emää haittaavan. Maailmaan syntyi komea, varmajalkainen ori, joka löydettiin heti aamun koitteessa terveenä karsinastaan.
Ensimmäiset vuodet vierivät nopeasti, ja Viltro kasvoi vahvaksi ja suurikokoiseksi hevoseksi. Sen kanssa aloitettiin ratsastuskoulutus jo nuorena, ja ori oppi helpoimmat koulukiemurat nopeasti. Esteratsastus tuntui kuitenkin olevan orin kompastuskivi niin korkeuden kuin tekniikan suhteen. Sehän ei tullut tavoitteelliselle omistajalle kuuloonkaan, joten nuori nainen pakkasi tavaransa ja lähti Viltron kanssa kohti Ruotsia valmentautumaan erittäin pätevän ratsastajan avulla.
Ruotsissa ratsukko kehittyi vauhdilla, ja Viltro sai todella paljon voimaa esteille. Hyppyjen huumassa omistaja jätti koulukiemurat täysin omaan arvoonsa ja alkoi keskittyä sekä perinteisille esteradoille että maastoesteille. Valmentajan avulla orin hyppykapasiteetti kasvoi yli metriin, ja ratsukko kävi voittamassa monet kisat Pohjois-Ruotsissa. Omistaja ei voinut olla ylpeämpi oristaan!
Elettiin toukokuuta, kisakauden alkua, kun Viltro omistajineen starttasi kenttäkisojen maastoesteosuuden. He ylittivät esteet leikiten ja vieläpä hyvällä ajalla, kunnes jyrkkä alastulo sai orin kompastumaan, ja pian ratsastaja makasi tajuttomana maassa. Viltro selvisi säikähdyksellä, mutta omistaja heräsi myöhemmin sairaalasta toinen jalka siinä kunnossa, että ratsastus sai jäädä. Lopullisesti.
Viltro sekä nuori nainen jäivät asumaan Ruotsiin vajaaksi vuodeksi, mutta omistaja huomasi nopeasti, että Viltro kaipasi elämäänsä enemmän aktiviteettia. Sitä käytiin ratsastamassa aktiivisesti, mutta se ei tuntunut riittävän orille, jonka elämä oli tähän asti ollut yhtä suorittamista. Viltrosta tuli todella levoton, ja käsiteltäessä se muuttui päällekäyväksi. Haikein mielin omistaja laittoi orin myyntiin, jotta se saisi parhaan mahdollisen jatkon elämälleen.
Niin minäkin sitten lopulta törmäsin myynti-ilmoitukseen, jossa kerrottiin hieman haastavasta ja aikaa vievästä orista. Mietin monta pitkää ja unetonta yötä, olisinko valmis ottamaan orin projektikseni. Lopulta kuitenkin uskaltauduin olemaan omistajaan yhteydessä, ja sovimme, että Viltro tulisi meillä muutamaksi kuukaudeksi koeajalle. Niin kävi, ja ori saapui vierailta mailta takaisin Suomeen, jossa sitä odotti uusi ympäristö, uudet ihmiset ja uusi seikkailu.
i. Tievan Vihtori sh, rt, 164cm |
ii. Hamletti sh, rt, 165cm |
iii. Harvari sh, rt, 165cm |
|
iie. Joveini sh, rn, 160cm |
|||
ie. Tievan Vanessa sh, rt, 158cm |
iei. Lounan Lorentso sh, t, 159cm |
||
iee. Tievan Valla sh, rn, 155cm |
|||
e. Mirenna sh, rn, 152cm |
ei. Timjami sh, rn, 152cm |
eii. Tuuren Timotei sh, rn, 151cm |
|
eie. Jasminka sh, rn, 155cm |
|||
ee. Mirkitta sh, rt, 156cm |
eei. Reinhart sh, rt, 156cm |
||
eee. Tervan Markitta sh, rt, 156cm |
|||
i. Tievan Vihtori on komea suomenhevosori, joka on asunut koko elämänsä Utsjoella. Vihtori kasvoi muita ikäisiään varsoja nopeammin, joten sen kanssa aloitettiin ratsastuskoulutus jo nuorena. Ori oli nopea oppimaan uusia asioita, joten sen kanssa lähdettiin kiertämään ratsastuskisoja heti kun se oli iän puolesta mahdollista. Kouluratsastuksessa Vihtori pärjäsi helppo A -luokassa, ja esteitä ori ylitti kevyesti aina 110 senttimetriin saakka. Vihtorin kanssa alettiin myöhemmin harrastaa myös maastoesteitä, ja paketti kenttäratsastukseen oli valmis. Ori menestyi nuoruusvuosinaan todella hyvin kenttäratsastuskisoissa, ja se oli melko haluttu jalostusori. Kahdentoista vuoden iässä Vihtori oli elämänsä kunnossa, joten sen kanssa päätettiin kiertää hieman näyttelyitä todella hyvällä menestyksellä. Ori kantakirjattiin toisella palkinnolla, ja varsinkin sen lihaksikas ulkomuoto keräsi kehuja. Vihtori jäi kisaeläkkeelle jo seitsemäntoista vuoden iässä, ja nykyään se viettää rattoisia eläkepäiviä kotitallillaan harrasteratsuna. Vihtori sai elämänsä aikana yhteensä yksitoista jälkeläistä, joista suurin osa jatkaa isänsä jalanjälkiä kenttäratsastuksessa.
ii. Hamletti oli elämässään menestynyt ori, jonka elämä päättyi jo nuorena. Hamletti eli ensimmäiset vuotensa Lapissa, jossa sen ura alkoi vaellusratsuna. Orin kapasiteetti kisaratsuna kuitenkin huomattiin nopeasti, joten se myytiin Keski-Suomeen, jossa siitä koulutettiin esteratsu. Hamletti kiersi ympäri Suomea kisoissa, joista se palasi lähes aina sijoittuneena. Kuuden vuoden iässä ori kantakirjattiin kolmannella palkinnolla, ja se sai näyttelyiden myötä muutamia arvonimiä. Orin kanssa käytiin myös monissa muissa arvosteluissa, ja varsinkin sen hellyttävää luonnetta ihasteltiin; erään tuomarin sanoin ori oli oikea iso kiltti jätti. Ori oli vasta kaksitoistavuotias, kun sillä havaittiin suuri kasvain mahassa, ja se jouduttiin lopettamaan. Hamletti ehti saada elämänsä aikana kolme jälkeläistä, jotka orin tavoin ovat tehneet menestyksekästä uraa.
iii. Sukuselvitys tulossa.
iie. Sukuselvitys tulossa.
ie. Tievan Vanessa syntyi eräänä keväisenä yönä Tievan tallille. Synnytys ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, ja Vanessan ensimmäiset tunnit olivat täynnä jännitystä elämästä ja kuolemasta. Niin kuitenkin kävi, että Vanessa selvisi, ja siitä kasvoi suurikokoinen ja varmajalkainen hevonen. Ratsastuskoulutus lähti käyntiin hieman väärällä jalalla, ja takapakkia jouduttiin ottamaan moneen kertaan. Siitä huolimatta Vanessasta kehittyi todella hieno yleisratsu, jonka taidot riittivät niin vaativa B -luokkaan kuin myös metrin esteille. Nuoremmalla iällä tamma yritettiin astuttaa moneen kertaan, mutta se ei tullut tiineeksi millään. Niinpä tamman kanssa keskityttiin täysillä kilpailemiseen, kunnes viisitoistavuotiaana päätettiin koittaa vielä viimeisen kerran, jos rautias voisi saada varsan. Niin kävi, että tamma tuli tiineeksi ja muutamia kuukausia myöhemmin maailmaan syntyi Vihtori-niminen ori. Vanessa kuitenkin sai synnytyksessä pahoja komplikaatioita, ja se menehtyi vain muutaman tunnin päästä varsan syntymästä. Vihtori on ainoa hevonen maailmassa, joka kantaa Vanessan nimeä suvussaan.
iei. Sukuselvitys tulossa.
iee. Sukuselvitys tulossa.
e. Mirenna on kaunis ruunikko tamma, joka muutti Tievan tallille jo nuorena kisaamaan ja jalostuskäyttöön. Tamma on perinyt isältään komean ulkomuodon, minkä vuoksi sen varsat olivat melko haluttuja. Luonteensa puolesta Mirenna on kuitenkin jäänyt kauaksi vanhemmistaan: tamma on melko äkkipikainen, ja sen kanssa täytyy olla todella varmaotteinen. Oma karsina on tamman koti, johon se ei mielellään päästä vieraita sisään, ja muutenkin uudet tuttavuudet saavat tutustua tamman oikkuihin. Mirenna on kuitenkin erittäin taitava jaloistaan, ja osaavan ratsastajan alla se suorittaa näyttävästi vaativa B -tason kouluratsastusohjelmia. Tamma osaa joitakin liikkeitä myös korkeammilta tasoilta, ja se on erittäin motivoitunut oppimaan aina uutta. Vaikka Mirennalta löytyy ikää jo 19 vuotta, käydään sen kanssa satunnaisesti esittelemässä taitoja kisakentillä, joilta se poistuu usein ruusukkeen kera. Mirennalla on viisi varsaa, joista yksi on menehtynyt jo nuorena onnettomuuden seurauksena, mutta muut jatkavat yhä elämää näytössä ja käytössä.
ei. Timjami oli erittäin näyttävä ori, joka syntyi kahdelle kisaratsulle pääkaupunkiseudulla. Timjami ei koskaan oppinut hallitsemaan isänsä tavoin estekenttiä eivätkä sen jalat taipuneet emänsä tavoin vaikeisiin koulukiemuroihin, mutta sen sijaan ori kiersi haalimassa itselleen arvonimiä näyttelyistä, ja seitsemän vuoden iässä ori kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle. Timjami eli koko elämänsä samalla omistajalla, ja sen kanssa kokeiltiin kaikkea aina vikellyksestä suunnistusratsastukseen, ja ehtipä Timjami käydä myös muutamassa leikkimielisessä hevosagilitykisassakin. Upean ulkomuotonsa lisäksi orilla oli suuri sydän, ja sen kanssa pystyi jokainen toimimaan ongelmitta. Timjamin kanssa käytiin myös ilahduttamassa sairaita lapsia lastensairaalassa, ja ori nähtiin usein talutusratsuna paikallisissa tapahtumissa. Timjami oli tunnettu asuinalueellaan, ja monipuolisuutensa sekä rakenteensa vuoksi haluttu jalostusori. Jälkeläisiä orille ehti kertyä yhteensä kaksitoista, joista jokainen kulkee isänsä jalanjälkiä pitkin jollain tapaa. Timjami lopetettiin 24-vuotiaana pitkään jatkuneen ähkykierteen takia, mitä lukuun ottamatta ori eli hyvän ja terveen elävän.
eii. Sukuselvitys tulossa.
eie. Sukuselvitys tulossa.
ee. Sukuselvitys tulossa.
eei. Sukuselvitys tulossa.
eee. Sukuselvitys tulossa.
00.00.0000 | o. Nimi | i. Nimi | - | ||||
00.00.0000 | o. Nimi | i. Nimi | - | ||||
00.00.0000 | o. Nimi | i. Nimi | - |
18.03.2016 - kutsu - KERJ / CIC1 - 2/40 |
27.03.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 4/28 |
|
06.07.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut: Viltron entinen omistaja (Siguri)
Siitä tuntui olevan ikuisuus, kun olin käynyt viimeksi Viltron luona. Tänään kuitenkin päätin lähteä ajamaan Lappeenrannasta kohti Keski-Suomea, jotta pääsisin pitkästä aikaa näkemään rakkaan orini - tai entisen sellaisen. Viltron näkeminen tuntui joka kerta aivan yhtä vaikealta, mutta samalla helpotti kovasti nähdä, kuinka hienoon kotiin ori oli päässyt.
Parkkeerasin autoni Heljävirran pihaan ja lähdin kävelemään hitaasti kohti tallipihaa. Minua vastaan käveli omistajan tytär, Vilma, joka kertoi Viltron viettävän päiväänsä laitumella. Vilma lähti mukaani näyttämään tietä, ja sain kuulla häneltä, että orin kanssa oli jatkettu kilpailemista kenttäratsastuksen parissa. Se oli menestynyt todella hyvin lähes kaikissa kisoissa, joissa se oli käynyt. Ei ihmekään, olihan Viltro maailman hienoin hevonen.
Pääsimme lopulta laitumen viereen, jossa Viltro laidunsi yksinään. Huomatessaan meidät se lähti kävelemään kohti rauhallisesti. Voi että, kuinka hieno ori siitä olikaan tullut! Rautiaan lihakset olivat palautuneet hiljaisemman vuoden jälkeen, ja se vaikutti niin kovin rauhalliselta - sillä ei selvästikään ollut enää tekemisen puutetta, ja se vaikutti kaikin puolin onnelliselta.
Vilma ojensi minulle riimunarun ja kysyi, haluaisinko viettää orin kanssa hetken aikaa kahdestaan. Vastasin hymyillen myöntävästi ja astelin laitumelle, jossa Viltro käveli suoraan luokseni. Vilma lähti jatkamaan tallitöitään Narrin kanssa, minä taas laitoin Viltron kiinni riimunaruun ja lähdin taluttamaan sitä kohti tallia.
Talliin päästessämme vein orin karsinaansa ja lähdin hakemaan tämän harjasankoa. Olin käynyt Heljävirrassa vain pari kertaa aikaisemmin, mutta muistin hyvin, missä he säilyttivät Viltron tavaroita. Niinpä palasin orin luokse pian harjasanko kädessäni ja aloin hoitaa tätä. Selkään minulla ei ollut asiaa onnettomuuden jäljiltä vielä vuosiin, mutta pieni hetki Viltron kanssa sai minut miettimään tulevaisuutta positiivisemmassa valossa. Se Viltrolla oli tapana - antaa aihetta haaveiluun ja pitää mieli iloisena.
Harjasin oria moneen kertaan päästä kavioihin, sillä tiesin hyvin, että emme näkisi taas hetkeen. Viltro vaikutti myös ymmärtävän tilanteen - tai niin ainakin halusin kuvitella - sillä kun lopetin harjaamisen, se painoi suuren ruskean päänsä syliini. Kiedoin käteni orin ympärille.
”Minulla on ollut ikävä sinua.”