Ragnvaldin päiväkirja

Hevosten omat päiväkirjat ja yleinen talligalleria/-päiväkirja
Avatar
Elise
Viestit: 4
Liittynyt: Ke Tammi 06, 2021 11:53 am

Ragnvaldin päiväkirja

Viesti Kirjoittaja Elise »

Ragnvald
Omat sivut

Norjanvuonohevonen, ori
Väriltään ruunihallakko, säkäkorkeus 145 cm
Syntynyt 11.05.2012, iältään 8 v, syntymämaa Norja

Omistaa Elise Malinen
Yleispainotteinen, tasoltaan helppo A / 80 cm
Avatar
Elise
Viestit: 4
Liittynyt: Ke Tammi 06, 2021 11:53 am

Re: Ragnvaldin päiväkirja

Viesti Kirjoittaja Elise »

Hallakon hengitys höyrysi sen juostessa kilpaa viereisessä tarhassa olevan Riemun kanssa. Orit mittelivät hyväntahtoisesti, kunnes hallakko huomasi minun lähestyvän tarhaa.
"No moi poika!" huusin tuttuun tapaan orille, joka lähti hidastamaan tahtiaan ja ravasi portille vastaan. Sujahdin tarhan aitojen välistä sisään ja tarjosin hallakolle taskustani porkkananpalan samalla, kun kiinnitin riimunarua.

Kaksi ensimmäistä viikkoa uudella tallilla oli kulunut todella nopeasti. Iso osa viime päivistä tosin meni koulutöiden parissa, mutta olin niistäkin huolimatta ehtinyt käydä tallilla päivittäin ratsastamassa hevoseni. Ragnvald oli vasta neljäntenä päivänä rentoutunut ja uskaltautunut syömään rauhassa, eikä viikkoa myöhemmin myöskään orin karsinan seinän toisella puolella asuva Ristokaan kiinnostanut enää niin paljoa.

Riemu puolestaan oli kuitenkin ehdottomasti Ragnvaldin mieleen, ja ori tarhasi mielellään ruunikon läheisyydessä. Hyvä niin, sillä siitä asti kun perhe joutui luopumaan vuokrahevosista, olin pelännyt Ragnvaldin jäävän yksinäiseksi. Ehkä siskokin vielä joskus palaisi hevosten pariin ja päätyisi takaisin Suomeen.

Talutin orin karsinaansa, jossa sitä odotti jo iltaruoka. Ragnvald painoi päänsä kuppiin ennen kuin ehdin kunnolla irrottaa riimua sen päästä.
"Voihan porsas", sanoin tälle pujottaen riimun pois ja taputtaen orin karvaista kaulaa.

Ensi viikonloppuna jättäisin kouluhommat sivuun ja viettäisin molemmat päivät tallilla tehden Ragnvaldin kanssa jotain mukavaa.
Avatar
Elise
Viestit: 4
Liittynyt: Ke Tammi 06, 2021 11:53 am

Re: Ragnvaldin päiväkirja

Viesti Kirjoittaja Elise »

"Sä tarviit Ragnvaldille lempinimen."
"Mitä, miks?"
"Ragnvald. Se on niin vaikea sanoa. Ragn-vald. Ragngngnvald."
"Se on aina ollut vain Ragnvald."

Nojasimme Even kanssa orin tarhan puista aitaa vasten. Lunta oli tullut jo reilusti, ja päivät olivat mukavan valoisia pitkään. Koulupäivän jälkeen ehti hyvin ratsastaa kentällä päivänvalossa tai lähteä jopa maastoon pelkäämättä sitä, että pimeys yllättäisi.

"Joku Romeo. Tai Ransu. Valto", alkoi Eve luetella nimiä. Naurahdin. "Valto" innostui leikkiin naapuritarhan Riemun kanssa ja lähti laukkaamaan pukitellen ympäri tarhaansa.
"Ralli! Ralli olis hyvä! Kato nyt sitä", Eve jatkoi.
"Ihan hyviä ehdotuksia", vastasin mietteissäni.
"Mutta en mä näe Ragnvaldia enää minään muuna."
"Mun täytyy alkaa kutsua sitä jollain nimellä, niin ehkä sä ehdollistut siihen. 'Vietkö Valton ulos', 'joko Valto söi'", Eve jatkoi kiusoittelua. Pudistin naiselle ystävällisesti päätäni ja jäin hiljaa katsomaan oria, joka rauhoittui heinäkasalle.
"Onko se oikeesti niin vaikea nimi?" kysyin sitten.
"Rehellisesti? On se vähän. Jos vertaa vaikka Riemuun. Tai Velhoon", Eve sanoi ja luetteli tarhoissa näkyviä hevosia.
"Täytyy miettiä ihan ajan kanssa. Ettei Ragnvaldille tule identiteettikriisiä", naurahdin.

"Mites se sun sisko, onko se kotiutunut Norjaan?" kysyi Eve sitten. Lähdimme kävelemään tarhoilta takaisin tallille. Muutaman asteen pikkupakkanen ei tuntunut missään, keli oli upea.
"Joo. Se löysi sieltä jonkun tallin ja alkoi hoitaa jotain shetlanninponia", vastasin.
"Oho, aika kiva! Meinaako se tulla koskaan enää kotiin?"
"No ei siitä tiedä. Siellä se sen äitinsä kanssa asuu. Alun perin piti olla tämä lukuvuosi loppuun, mutta jos se kovin viihtyy, niin on vielä ensi vuodenkin. Tosin luulisi, että se viimeistään lukioajaksi haluaa palata takaisin."

Puolessa vuodessa kaikki oli muuttunut. Isä vietti aikaa töissä, ja usein kotiin tullessa kotona odotti vain tyhjä jääkaappi. Lukion ensimmäinen vuosi vei aikaa, ja kaikki ylimääräiset tunnit menivät Ragnvaldin kanssa. Mutta sellaista elämä oli nyt. Hektistä.
Vastaa Viestiin