Tallin uusi tyyppi

Myrttisuon talliin ja tallialueelle sijoittuvat pelit
Rimma
Viestit: 14
Liittynyt: Pe Loka 22, 2021 5:59 am

Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Rimma »

[Tästä voi jatkaa kuka vaan haluaa!]

Hitto mua jännitti! Mä olin just ostanut uuden hevosen ja tekisin kohta muuttoa sen perässä Tampereelle. Siis ajatella, että mä käytännössä muuttaisin hevoseni vuoksi. Turussa tallipaikat olivat, noh.. mielenkiintoisia ja sellaisia paskanpuhumisen tyyssijoja. En mä tässä iässä enää sitä jaksaisi.

Ihan sattumalta mä löysin Myrttisuon ja nyt mä olen täällä. Tutustumassa ihan uuteen talliin, ihan vieraalla paikkakunnalla. Kunhan mä olisin tutustunut tähän talliin ja näihin ihmisiin, niin mä suuntaisin Martikanniemeen, josta varasin airbnb majoituksen pariksi yöksi. Ihan ensimmäisenä mulle tuli Myrttisuosta tosi kiva fiilis.

Kukaan ei ollut vielä huomannut mua, mutta mä olin tutustunut itsekseni ulkona oleviin tiluksiin. Avasin tallinoven, josta sieraimiini kantautui heinän ja hevosten sekainen tuoksu. Suljin silmäni ja nuuhkaisin tuota taivaallista tuoksua sieraimiini.

"Sori mut onks sulla kaikki hyvin?", joku kysyi multa, seisoen melkein kiinni nenässäni ja mittaillen mua katseellaan.
Jussi
Viestit: 66
Liittynyt: Ma Syys 07, 2020 6:36 pm
Viesti:

Re: Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Jussi »

Juuri ja juuri vältetty törmäys blondin kanssa sai mutkin heräämään paremmin tähän hetkeen. Edessä siintävä astuminen armeijan harmaisiin sai mut miettimään kaikkea sitä mitä sivariin olisi jäämässä ja että miten mä tulisin jaksamaan intissä kun hevosia ei näkisi kuin joskus ja jouluna.

Toinen oli mua vähän lyhyempi, mutta onneksi vain sen verran että mä en todennäköisesti näyttänyt hirveän arvostelevalta mittaillessani toista katseellani ja yrittäessäni varmistua siitä että tosiella oli kaikki varmasti okei.
Rimma
Viestit: 14
Liittynyt: Pe Loka 22, 2021 5:59 am

Re: Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Rimma »

Mua vähän pidempi nuorimies seisoi edessäni hömistyneenä. Vaikutti siltä kuin hän olisi meinannut törmätä muhun kulkiessaan ajatuksissa Myrttisuon käytävää pitkin. Hänellä oli äärettömän söpöt, pörröiset hiukset, jotka kruunasi siniharmaat silmät.

"Ai hups, sori, moikka!", mä sanoin vähän nolona kun ajattelin, että olisin ollut vastaantulijan edessä tukkien tämän tien. Tarkkailin mieshenkilöä ja hänen hieman ujoa ulomustaan. Hän näytti jokseenkin vähän jännittyneeltä, joten siirryin askeleen kauemmas; meidän nenäthän lähes koskettivat toisiaan.
Jussi
Viestit: 66
Liittynyt: Ma Syys 07, 2020 6:36 pm
Viesti:

Re: Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Jussi »

Varmistuttuani siitä että kaikki oli varmasti okei, mä uskaltauduin esittelemään itseni:

”Joosua tai no Jussikin käy”
Avatar
Reeta
Viestit: 15
Liittynyt: Su Elo 01, 2021 2:50 pm

Re: Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Reeta »

Tupsahdan talliin sisään pyyhkien painavien vesi(loska)pisaroiden jättämää kosteutta kasvoiltani. Onneksi pysähdyin tekemään tätä ulkonäön kohennusta, sillä jos olisin enempää askeleita ottanut, olisin joutunut jokseenkin kiusalliseen törmäystilanteeseen. Oven pielessä seisoi kaksi hahmoa, neutraaleihin syysvaatteisiin pukeutunut, aikalailla itseni pituinen nainen sekä ruskeahiuksinen, selkeästi tallihommia tekemästä tullut poika - vaiko mies? Äh, en mä tiedä. Kuitenkin.

Jonkinlainen syysmasennus ja -ahdistus oli ottanut mut valtaansa, enkä ollut oikein saanut aikaiseksi tutustuttua tallin porukkaan kaiken kiireen ja mielialavaihtelujen keskellä. Miehen mä olin kyllä nähnyt talliympäristössä aikaisemminkin (ja luikkinut sitten äkkiä pakoon, kun en keksinyt järkevää avausreplaa), mutta nainen näytti kyllä ihan tuikituntemattomalta. Mielessä heti rupesi rullaamaan ajatus siitä, että nyt perkele nainen otat itteäs niskasta kiinni ja tutustut vihdoin joihinkin, ei täällä voi ikuisuutta kökkiä vaan kaiken sosiaalisen elämän ulkopuolellakaan. Avasin suuni ennen kuin ehdin tulla toisiin aatoksiin.

"Moi! En kai mä keskeytä jotain?" heitin vähän kiusaantuneesti keskustelun sekaan. Mitä toikin nyt taas oli? Ehkä niillä oli joku oma juttu menossa... No tulipahan nyt jotain sanottua, ehkä tän jälkeen voi vajota takasin maan alle toiseksi kolmeksi kuukaudeksi.
Jussi
Viestit: 66
Liittynyt: Ma Syys 07, 2020 6:36 pm
Viesti:

Re: Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Jussi »

”Moi, ei täs mitään isompaa. Meinas olla vaa vähä törmäyskurssia” mä yritin saada ilmeestäni mahdollisimman ystävälliseen taittavan neutraalin koska mä en oikein tiennyt että mihin koko tilanne oli menossa kun se tuli niin yllättäen ja kirjaimellisesti eteen.

”Sielä on vissiin surkea sää?” Mä käänsin huomioni juuri sisälle astuneeseen naiseen.
Avatar
Reeta
Viestit: 15
Liittynyt: Su Elo 01, 2021 2:50 pm

Re: Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Reeta »

Edelleen teki mieli vaan pinkaista koko tilanteesta karkuun, vaikka niin hirveästi haluankin tutustua kaikkiin tallilaisiin. Tein sekunnin kymmenesosissa kuitenkin pohdinnan ja päättelyn siitä, että tilanteesta poistuminen mitään sanomatta olisi luultavasti kiusallisempaa kuin arkipäiväiseen small talkiin osallistuminen taitojen puutteesta huolimatta.

"No eipä siinä, olin aika lähellä itekkin etten ottanut osaa tähän törmäyskurssiin. Ja hahah, joo, ihan hemmetin järkyttävä ilma. En tiiä mistä toi sade tuli mutta kastuin aika kunniotettavasti jo matkalla autolta tähän", jutustelin, yllättäen itseni suurehkolla sanamäärällä ja viittilöin käsillä märkiä vaatteitani tarinan vahvistukseksi.

Mieleen putkahti samantien se, että olisi myös luultavasti järkevää esitellä itsensä tällaisessa tilanteessa. "En oo tainnut kumpaakaan teistä tavata ainakaan silleen virallisesti, oon ollut vähän arkajalkana tutustumaan tallilaisiin. Oon Reeta ja omistan tosiaan haflingertamma Lotan."
Jussi
Viestit: 66
Liittynyt: Ma Syys 07, 2020 6:36 pm
Viesti:

Re: Tallin uusi tyyppi

Viesti Kirjoittaja Jussi »

"Ah okei, eli sitten taitaa olla järkevämpi mennä maneesiin ratsastamaan... Tai siis kai aina voi olla vähän sokerista?" Mä yritin keventää tilannetta vaikka mä en ollutkaan kovinkaan tyytyväinen siitä että ulkona satoi vettä.

"Joosua. Tai no Jussi käy myös kun se voi olla vähän helpompi taittaa suomalaiseen suuhun. Mulla on se ruuniko suomenhevonen, Marttiini, tavallaan ylläpidossa/vuokralla/vähän niinku omana miten tän meidän diilin nyt haluaa kattuakkaan" esittelin itseni vielä Reetalle.
Vastaa Viestiin