Korpihovi

Esittely

Tallin omistaminen ei ollut niitä unelmia, joista olin haaveillut jo pitkään. Sen sijaan olin haaveillut omakotitalosta maalla, perheestä ja mukavasta työpaikasta. Vuosien saatoissa löysin miehen, jonka kanssa vietimme kauniit pienet kesähäät. Saimme kaksi lasta, ja vuoden 2012 kesäkuussa kirjoitimme paperit mukavasta omakotitalosta, joka sijaitsi rauhallisella paikalla hyvien kulkuyhteyksien päässä kaupungista.

Aivan naapurissamme oli talli. Vanhempi lapsistamme, Vilma, alkoi käydä hoitamassa hevosia ja ratsastamassa, ja jonkin aikaa myöhemmin hän esitti haaveensa omasta hevosesta. Ei meille mitään hevosta tule, totesimme isän kanssa lähes yhteen ääneen, ne vaativat niin paljon. Kolmea kuukautta myöhemmin Vilmalla oli oma kimo suomenhevostamma, Narri.

Vilman hevosharrastuksen myötä minäkin pääsin tutustumaan ratsastamiseen, valmentamiseen ja useimmiten aikaisiin kisa-aamuihin kuskin roolissa. Ehdin jopa miettiä ihan oman hevosen ostamista, mutta omat työni veivät sen verran aikaa, että järkeväähän se ei olisi missään nimessä ollut. Eipä kyllä ollut järkevää sekään, että kun naapuritallimme tuli vuoden 2015 syksyllä myyntiin, jätin työni ja tein tallista ostotarjouksen.

Olin mielessäni leikitellyt jo pitkään tallin omistamisella, mutta järki sanoi aivan toista. Kun kerroin perheelleni tarjouksen jättämisestä, sain yllätyksekseni kaikkien kannatuksen. Yhdessä perheen sekä naapureiden kanssa aloimme kunnostaa tallia, tehdä pieniä muutoksia, hoitaa paperitöitä ja etsiä sinne sopivia hevosia. Joulun jälkeen saimme kaiken vihdoin kasaan, ja heti tammikuun ensimmäisinä päivinä tallimme toiminta pyörähti rekisteröinnin myötä käyntiin.

Korpihovin tila

Ehdimme elää muutaman vuoden tilallamme, kunnes jatkuva remontointi ja tilojen laajentaminen veivät loputkin hermot ja rahat. Meillä kävi tuuri, kun vain kivenheiton päässä oleva Korpihovin tila tuli myyntiin.

Korpihovin talli on rakennettu suurelle tilalle, jolla sijaitsi alun perin kartano. Kartanon suunnitteli paikallinen arkkitehti vuonna 1693, ja se toimi aikoinaan aatelisten asuinkartanona. Rakennus näki suvun viiden sukupolven kasvavan, kunnes aatelissuvun köyhtymisen sekä teollistumisen myötä ihmiset siirtyivät kaupunkeihin ja kartano jäi tyhjilleen. Vuonna 1945 kartano remontoitiin ja uudistettiin viihdekäyttöön, ja siitä tuli nopeasti hiljalleen kasvavan kylän tapahtumakeskus. Rakennuksessa järjestettiin seuratansseja, yksityistilaisuuksia sekä kylän vuosijuhlia, mutta kuten kaikille pienille kylille lopulta kävi, siirtyivät nuoret ihmiset työskentelemään kaupunkiin ja vanhempi väestö ikääntyi. Kartano jäi jälleen tyhjilleen, ja se ränsistyi hitaasti vuoteen 1993 saakka, jolloin eräs aloitteleva hevostallin omistaja löysi myynti-ilmoituksen halvasta tilasta. Huonokuntoinen kartano purettiin ja sen tilalle rakennettiin omakotitalo sekä kymmenen hevosen ratsastuskoulu. Metsää raivattiin laitumiksi, alueelle rakennettiin kenttä ja niin vanha tila alkoi nähdä jälleen uutta elämää.

Hyppäämme vuoteen 2015, kun ratsastuskoulun omistaja jäi eläkkeelle ja laittoi tilan myyntiin. Kahdessakymmenessä vuodessa hevostalli oli kokenut muutoksia, ja paikalla oli hyväkuntoinen, yli kahdenkymmenen hevosen tila.

Tallialue

Korpihovi on rauhallisella paikalla sijaitseva talli, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan todella viihtyisä ja kotoisa. Tallialuetta ympäröi monipuolinen maasto: tallien takaa löytyy metsää, toiselta puolen peltoa, eikä asutukseltakaan voi välttyä. Lisäksi alueen lähistöltä löytyy pieni lampi, jossa voi lämpiminä päivinä käydä uittamassa hevosia. Tallialueesta löydät lisää kuvia kuvagalleriasta.

Ympäristö

Korpihovin tallialue sijaitsee todella lähellä asutusta, mutta pieni metsäalue peittää suoran yhteyden omakotitaloihin. Tallialue koostuu itsessään yhdestä, kahteen osaan jaetusta tallirakennuksesta, laitumista, kentästä ja maneesista sekä ulkovarastoista. Lisäksi aivan tallialueen lähellä asuu myös tallin omistaja perheineen.

Pienen matkan päässä talleilta on lampi, jossa voi käydä uittamassa hevosia kesäisin. Lammen vesi ei ole erityisen puhdasta, mutta täysin uimiskelpoista. Kentän ja maneesin takaa aukeaa metsä, jossa kulkee monia erilaisia maastoreittejä. Suurimmat kävelyreitit on tarkoitettu myös ihmisten käyttöön, mutta metsästä löytyy esimerkiksi maastoesteratoja, jotka on merkitty vain ratsukoiden käyttöön.

Lähimpään kauppakeskittymään on noin kolme kilometriä matkaa ja tallilta on todella hyvät kulkuyhteydet sivistyksen pariin.

Tallirakennukset

Tallialueella on yksi, oreille ja tammoille jaettu tallirakennus. Tallista löytyy karsinoiden lisäksi hoito- sekä pesupaikkoja, varustehuoneita, rehuvarastoja sekä tilat hoitajille. Tallista on pyritty saamaan kaikin tavoin valoisia ja viihtyisiä, ja varsinkin hoitajien tiloista löytyy kaikkea aina sohvista ruoantekotarvikkeisiin. Kaikki tämä tietenkin kunnioittaen tilan historiaa ja unohtamatta vanhaa tunnelmaa.

Kenttä ja maneesi

Tallilta löytyy kenttä, jonka voi tarvittaessa jakaa puoliksi kahta ratsukkoa tai tuntia varten. Ulkokentälle saa pystytettyä estekalustot, ja varsinkin kesällä se on aktiivisessa käytössä. Aivan kentän vieressä on suuri maneesi, joka on käytössä lähinnä talvisin, sadesäällä tai satunnaisesti kisoja varten harjoiteltaessa. Maneesin ovipäädyssä on myös pieni katsomon tapainen alue, jossa kiinnostuneet voivat seurata harjoituksia.

Muut eläimet

Hevosten lisäksi tallilta löytyy myös kaksi kissaa, pieni harmaavalkoinen tyttökissa Minus ja suurikokoinen uroskissa Fredi (Alfred Pitkäviiksi). Kissat viettävät todella paljon aikaa tallin vieressä pellolla ja metsissä pyydystäen hiiriä, mutta palaavat kuitenkin iltaisin varustehuoneeseen, jossa on niitä varten tehty kissanurkkaus. Minus ja Fredi ovat todella vieraanvaraisia kissoja, ja ne katsovat mielellään vierestä, kun ihmiset puuhailevat talliaskareiden parissa.

Tallilla voi törmätä usein myös omistajan koiraan, Mimmuun, joka on rodultaan islanninlammaskoira. Mimmu on melko paljon irti tallialueella, ja se tulee häntä heiluen vastaan nähdessään ihmisen.

Henkilökunta

Sini - Tallin omistaja

Tallin omistaja on päälle 35-vuotias, rento ja mukava nainen. Sini viettää päivänsä tallilla joko hevosten tai muiden asioiden parissa. Hän on todella ystävällinen ja ottaa uudet ihmiset hyvillä mielin vastaan. Sinillä on taipumusta elää hetkessä, ja hän saattaa tehdä suunnitelmia todella nopeassa ajassa - yleensä kuitenkin asiat loppuun asti miettien. Hän ei murehdi tulevasta, vaan osaa nauttia pienistä asioista ja uskoa siihen, että kaikki järjestyy.

Omistajan perhe

Omistajan perheeseen kuuluu 39-vuotias mies, Miko, jonka kanssa tallin omistaja päätyi yhteen jo nuorena. Naimisiin he menivät kun omistaja täytti 19 vuotta, ja ensimmäinen lapsi syntyi jo samana vuonna. (Kuten arvata saattaa, ei lapsi ollut ihan suunniteltu, mutta nuori pariskunta hoiti vanhemmuuden kiitettävästi.) Vilma on nykyään 16-vuotias, ja hän omistaa tallissa yhden hevosen. Vilman pikkuveli Oskari on 12-vuotias, mutta hän ei ole niin kiinnostunut perheen yhteisestä talliprojektista, eikä häntä juuri hevosten keskellä nähdäkään.

Tiina - Valmentaja

Tiina toimii Korpihovissa valmentajana. Hän on todella hyväntahtoinen, kiltti ja ymmärtää hyvin muita ihmisiä. Tiina osaa käsitellä hevosia hyvin, onhan hän ollut niiden kanssa tekemisissä pienestä lähtien. Hän on iältään 35 vuotta, ja hän sai ensimmäisen oman poninsa ollessaan 13-vuotias. Omistaja ja Tiina tutustuivat jo vuosia sitten, kun hän valmensi ensin Vilmaa tämän hankkittuaan ensimmäisen hevosensa. Naisista tuli nopeasti hyvät ystävät, ja Tiinan ei tarvinnut montaa kertaa miettiä, kun häntä pyydettiin vakiovalmentajaksi uudelle Korpihovin tallille.

Marit - eläinlääkäri

Marit on ruotsalaissukuinen 35-vuotias nainen, jolla on on oma hevoskliniikka vain kivenheiton päässä. Nainen on todella vastuullinen ja erittäin eläinrakas ihminen, jota lähellä olevat hevosihmiset kehuvat kovasti. Omistaja ja Marit tutustuivat ensimmäisen kerran, kun Vilman hevonen ontui monta vuotta sitten. Sen jälkeen Marit on käynyt satunnaisesti tallilla hoitamassa muita hevosia, ja on hän myös istahtanut omistajaperheen kahvipöytäänkin muutaman kerran. Kun Korpihovia alettin remontoida, oli Marit mukana talkoissa, ja hänestä on tullut osa tallin vakioporukkaa, vaikka yleensä hänet nähdäänkin vain ikävissä hoitoa vaativien asioiden merkeissä.

Vilma, Janita, Julia, Saana, Elisa, Tessa - tallitytöt

Vilma on 16-vuotias, omistajan vanhempi lapsi. Hän viettää lähes kaiken vapaa-ajansa tallilla hoitaen omaa hevostaan. Vilma auttaa myös yleisissä tallitöissä, mutta äitinsä on tehnyt erittäin selkeäksi, että muut hevoset ovat hänen työnsä eikä Vilman tarvitse niistä ottaa mitään vastuuta eikä stressiä.
Janita on 18-vuotias mustahiuksinen tyttö, joka asuu aivan tallin omistajaperheen naapurissa. Hänellä on pitkä kokemus hevosista, ja hän käy päivittäin tallilla hoitamassa hevosia. Janita ei itse kilpaile, mutta hän tykkää harrastaa omaksi ilokseen sekä koulu- että esteratsastusta. Janita käy satunnaisesti myös valmennuksissa.
Julia on 19-vuotias tyttö, joka viettää aikaansa tallilla lähes aina, kun hänellä on aikaa. Julia tekee mielellään pitkiä päiviä hevosten parissa, ja hän on todella hyvä käsittelemään varsinkin nuoria hevosia. Julia käy silloin tällöin myös valmennuksissa ja kisoissa, mutta hän tykkää enemmän kevyestä tallielämästä.
Saana on 24-vuotias tallin omistajan oikea käsi. Hän on tallilla se luottohenkilö, johon omistaja tukeutuu tilanteessa kuin tilanteessa. Saana saattaa vapaapäivinään olla koko päivän aamusta iltaan tallilla, ja hän myös hoitaa esimerkiksi hevosten kuljetuksia sekä kisareissuja.
Elisa on 22-vuotias nainen, joka harrastaa tallilla hevosia hieman tavoitteellisemmin. Hän hoitaa mielellään talliaskareita, mutta vielä mieluummin hän käy valmennuksissa sekä kisoissa. Elisa on kiinnostunus kaikista lajeista, mutta varsinkin kouluratsastuksessa hän on todella hyvä.
Tessa on 21-vuotias melko lyhyt tyttö, joka harrastaa ensisijaisesti pienhevosten kanssa. Tessa osaa käsitellä vaikeitakin oreja hyvin, ja kaiken lisäksi hänellä on monipuolista tietotaitoa monesta lajista. Hän käy kisareissuilla aktiivisesti ja lisäksi harrastaa ratsastusta omaksi ilokseen.