Tiernan Aprilla

Nimi: Tiernan Aprilla, "Aprilla" Rekisterinumero: VH16-018-2132
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Tamma Kasvattaja: evm
Syntynyt: 01.04.2015, 10 v (satunnainen) Koulutustaso: ko: heA, re: 100 cm, ke: helppo
Säkäkorkeus: 154 cm Painotus: Yleispainotus
Väri: Ruunikko Suku: Evm-sukuinen
Meriitit: -

Virtuaalihevonen | Kuvat © VRL-01811

Luonne

Aprilla on…
…reipas, sopivan energinen, aktiivinen. Ratsuna unelma kenttähevoseksi: taitaa kouluradat, hyppää yli metriä ja on aivan omiaan maastoesteillä.
…mukava hoitaa, vaikka tamma saattaakin käyttää aikaansa pysyäkseen jatkuvasti perillä siitä, mitä tallikäytävällä tapahtuu.
…helppo taluttaa, lastata, pestä.. Kaikki arkiset rutiinit sujuvat ongelmitta.
…sporttinen ja kaunis ruunikko, joka tulee pärjäämään vielä pitkälle.

Suku

i. Sihvertti sh, m, 156 cm evm ii. Veertti evm iii. Tuntematon -
iie. Tuntematon -
ie. Sistinja evm iei. Tuntematon -
iee. Tuntematon -
e. Aprissa sh, rn, 155 cm evm ei. Rissanen evm eii. Tuntematon -
eie. Tuntematon -
ee. Aprillia evm eei. Tuntematon -
eee. Tuntematon -
Syntynyt Varsa Isä Saavutukset
15.04.2017 t. Kuukarin Romenna Harmaahursti KTK-III

Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirja

Kouluratsastus (KRJ)

04.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
04.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 2/30
08.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 3/30
22.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
22.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
23.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
26.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
26.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
27.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
30.11.2016 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
21.12.2016 - kutsu - KRJ / heA - 3/30
22.12.2016 - kutsu - KRJ / heA - 4/30
24.12.2016 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
24.12.2016 - kutsu - KRJ / heA - 3/30
28.12.2016 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
30.12.2016 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
01.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 3/40
02.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
03.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 6/40
07.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 1/40
08.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
10.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 6/40
13.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 5/40
13.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
16.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/40
17.01.2017 - kutsu - KRJ / heA - 6/40
11.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
11.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
14.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 1/30
15.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 5/30
16.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/30
16.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/30
16.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 4/40
18.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/30
21.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 3/30
21.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 5/40
22.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 1/40
24.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/40
29.04.2017 - kutsu - KRJ / heA - 6/40
04.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 8/78
10.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 7/78
15.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 1/80
17.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 2/80
17.05.2017 - kutsu - KRJ / heA - 7/78

Esteratsastus (ERJ)

10.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
18.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
01.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
09.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/30
09.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/23
11.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/23
11.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/23
12.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/23
16.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/23
18.12.2016 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/23
18.04.2017 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/50
24.04.2017 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/50
10.05.2017 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40

Kenttäratsastus (KERJ)

03.12.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 2/25
05.12.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 3/25
06.12.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 2/25
13.04.2017 - kutsu - KERJ / Helppo - 4/30
14.04.2017 - kutsu - KERJ / Helppo - 5/30
16.04.2017 - kutsu - KERJ / Helppo - 3/30
20.04.2017 - kutsu - KERJ / Helppo - 1/30
19.04.2017 - kutsu - KERJ / Helppo - 1/30

01.09.2016 Päiväkirjamerkintä – kirjoittanut: Petra, tallityttö (Siguri)

”Et voi olla tosissasi.”

Hiljaisuus täytti koko tallituvan. Vilkaisin Saritaa, joka näytti siltä, että hän halusi peittää epätoivoisena kasvonsa kätensä taakse. Annika taas huokaisi syvään, mutta hän oli selvästi valmis ottamaan haasteen vastaan. Ida naurahti epätoivoisena, ja Jenna sekä Emma tuijottivat omistajaa sanomatta sanaakaan.

”Mitä hemmettiä päässäsi oikein liikkuu?” sai Sarita lopulta sanottua suorat sanat omistajalle, joka oli vain hetki sitten pyytänyt meitä kaikkia kokoontumaan tupaan vastaanottamaan uutiset.
”Kai sinä nyt ymmärrät, että meiltä loppuu tila, työntekijät ja aika, rahasta puhumattakaan!” hän jatkoi. Omistaja seisoi vakavana paikoillaan eläinlääkärimme Maritin vieressä, ja hän näytti olevan mietteissään.
”Tämä asia on loppuun asti suunniteltu. Siirrämme hevoset ensin vierastalliin karanteeniin ja hoidamme kuntoon ne hevoset, jotka pystymme. Marit on luvannut auttaa meitä sairaiden kanssa, ja meille on ensi kuun vaihteessa tulossa joka tapauksessa lisää työntekijöitä”, omistaja vastasi varman kuuloisena.
”Sitä paitsi hevosilla olisi muuten edessä lopetus, mutta meillä ne saisivat vielä yhden mahdollisuuden elämälleen. Ettekö te toimisi samoin?” hän jatkoi. Käännyin katsomaan Saritaa, joka huokaisi syvään ja heilutteli päätään.
”Ehkä, jos hevosia olisi yksi tai kaksi. Mutta kaksikymmentä?! Aiot ottaa tallillemme kaksikymmentä sairasta ja huonokuntoista hevosta parantumaan mystisesti ja tekemään niistä kisaratsuja? Missä on järkesi? Mitä jos niiltä lähtee leviämään vaikka pääntautiepidemia koko tallille?” Sarita kyseenalaisti.
”Hevoset ovat olleet nyt jo kaksi viikkoa huostaan otettuna, ja ne on tarkastettu moneen kertaan. En riskeeraa omia hevosiamme, ja kuten sanoin, nämä uudet asuvat vierastallilla niin kauan kun on tarve”, omistaja vastasi napakasti.
”No omapa on päätöksesi. Minä en kuitenkaan ala leikkimään mitään lääkäriä ja ihmeparantamaan ties kuinka sairaita hevosia”, sanoi Sarita tuhisten ja lähti pois tallituvasta. Me muut jäimme katsomaan sulkeutuvaa ovea ja sitten toisiamme.

”No, entäpä te muut?” omistaja kysyi. Minä en rehellisesti sanottuna edes tiennyt, mitä mieltä olin koko asiasta. Ne olot, josta hevoset lähtivät, kuulosti suorastaan karuilta. Siellä voisi olla ties kuinka paljon luonnevikaisia yksilöitä, ja kuulemani mukaan laihoja hevoset ainakin olivat. Oli kumma, ettei niiden ylläpitoon oltu puututtu yhtään aiemmin.
”Minä ainakin olen mukana. Lisää töitähän tämä teettää, mutta jos hevosilla todella on mahdollisuus parantua, niin en näe mitään syytä, miksi emme auttaisi niitä”, vastasi Annika reippaasti. Omistaja nyökkäsi tälle hyväksyvästi ja siirtyi katsomaan sitten minua.
”Meidän sana ei taida tässä asiassa hirveästi painaa?” totesin omistajalle, jonka kasvoille nousi vihdoin hymy.
”Valitettavasti ei”, hän totesi naurahtaen. Hymy levisi myös meihin muihin, ja kiusallinen ilmapiiri katosi tallituvasta hetkessä.
”Ei kai tässä sitten auta muu kuin mennä valmistelemaan vierastallia uusia asukkaita varten”, totesi Ida. Niinpä lähdimme porukalla kävelemään tallialueen toiselle reunalle, jossa vierastalli odotti puunaamista.